[23] Nimi on käsikirjoituksessa siten kirjoitettuna, että edellinen osa sanaa on toisella rivillä, jälkimäinen toisella. Kun sittemmin on paperia suoraksi leikattu, niin on edellisen osan lopusta yksi tahi kaksi kirjainta mennyt hukkaan, niin ettei nimestä enään saada täysinäistä sanaa. Turhaan olen minä ahkerasti kuulustanut Pudasjärveltä tänkaltaista nimeä. Senmoista ei siellä nykyään ole, eikä muisteta olleen. Kenties onnistuu kuitenkin vielä yritys saada nimestä selvää.
[24] Tämän kansantarun on v. pastori K.A. Calamnius kerännyt ja kirjoittanut muistoon. Häntä on minun kiittäminen useista muistakin hänen keräämistänsä tiedoista ja suuresta avusta tämän pitäjän muinais-jäännösten tutkimisessa.
[25] Tämän hillebardin on v. pastori K.A. Calamnius lunastanut ja lahjoittanut Yliopiston kansatieteelliselle museolle.
[26] Tämän oppineen herran mielestä on nimen juurena sana alah = "hän nousi", josta sitten saataisiin Oulu yhtä merkitseväksi kuin sana olah s.t.s. "nouseva eli itäinen paikka, syystä luultavasti että se on etevimpiä paikkoja Pohjanlahden itäpuolella".
[27] Ylänne on itsessään vähäinen, mutta seudun tasaisuuden pitäisi muka mahdolliseksi tekemän että, ilman kirkkaana ollessa, ylänteen kukkulasta näkisi mainittua määrää kirkkoja. Nämä olisivat: Oulun, Oulunsalon, Kempeleen, Limingan, Tyrnävän, Muhoksen ja joko Temmeksen tai Lumijoen tai jonkun Iin kappelin — si fama vera.
[28] Meteli-sanan eri merkityksistä tehtäköön tässä näytäntö, semminkin koska tämä sana kohtaa meitä jo Iin merkillisimmän muinais-jäännöksen nimessä; Metelin-kirkko, ja vastakin tulee meitä kohtaamaan seuraavissa pitäjissä. Metelin tavallinen merkitys on sota, kapina, melu, melske. Limingalla, Siikajoella, Sälöisissä y.m. kutsutaan Metelinkankaaksi semmoinen kangas eli kivirakka, jossa on tavallista vierre-kiveä, varsinkin jos se on paljaana niin ettei sen päällä kasva puita. Tähän merkitykseen tulee vielä sekin ymmärre, että kivirakka pitää oleman yksinäisenä seisova taikka ainakin itsenäinen, sillä kokonainen selänne ei mielellään näy ottavan tätä nimeä kantaaksensa. Tyrnävän kappelissa Limingan pitäjätä kuulin uuden, omituisen merkityksen (herastuomari Eskolalta). Tämän mukaan olisi meteli-kivi sen laatuista kiveä, joka olisi niinkuin tulenkestävämpää, kovaa ja sinistä. Tätä sanan merkitystä kuulin toisessakin paikassa sillä erityislisäyksellä, että kiven piti oleman litteänä saadaksensa tämän nimen. Tämmöisiä mulle näytettiinkin. Ne olivat litteät, sinertävät, kovat. Jos niitä oli ympyriäisiä seassa, niin näitä ei muka metelikiviksi sanottu. Muhoksessa taas, Utajärven kappelissa, annettiin sanalle eri käsite, nim. kaukaisuuden, etäisyyden käsite. Täällä sanottiin hevosista, jotka olivat sydänmaissa laitumella, että "he olivat metelissä".
[29] Tekeillä oleva silta yli Oulunjokea tulee kulkemaan Linnansaaren poikki. Kenties tuovat siihen tarpeelliset kaivamiset, jos kyllä ne vähän hävittävätkin, jotain ilmi. Oulussa koulua käydessäni kuulin kerrottavan, että Linnansaaren ja Pokkitörmän välillä olisi maansisäinen käytävä, Merikosken alitse, mikä käytävä, ehkä hävinnyt, vielä olisi nähtävä.
[30] Linnasta, josta saapi lukea Joh. Snellmanin väitöskirjassa "De urbe Uloa" § VI, on Murman julkaisnut kartan, ks. Suomi, Toinen Jakso, 3 osa.
[31] Uljas hautakirjoitus kuuluu: Här Hvila Doctor Johannes Messenii Been. Själen i Gudz Rike, Rychtet Kring Hela Verlden. 1636.
[32] Vrt. Gananderin Mythologia Fennica alla nimen: Uhripaikat.