Muutamia erinomaisempia tapauksia, jotka ovat pitäjässä tapahtuneet, on E.J. Frosterus kirjoittanut muistoon. Ne ovat luettavina Iin emäkirkon Inventario-kirjassa käsikirjoituksessa. Näistä on Murman Suomi-kirjassa vuodelta 1865, Toinen Jakso, 3 osa, siv. 30 ss., jo enimmät julkaissut — esm. Mathias nimisestä kappalaisesta, jonka Venäläiset v. 1588 elävältä polttivat, lohiverkkoihin käärittynä; Jacobus Olai nimisestä pastorista, joka 9 vuorokautta makasi jään alla Kintaskoskessa, ja sittenkin vielä otettiin elävänä ylös; kuningas Adolf Fredrikin käynnistä Iissä, pappilassa, 1752, y.m. — jonkatähden niitä ei tarvitse täällä uudestan julkaista. Yksi taru on kuitenkin hänellä jäänyt julkaisematta, jonka tähden se täällä kerrottakoon mainitun Frosterus'en käsikirjoituksen mukaan. Se kuuluu suomennettuna näin: "Jacobus Olai Fellman[22] 1584, ennen kappalainen Isossa Kyrössä, on allekirjoittanut 'Decretum Upsaliense'. Hänestä on muistoon piirretty, että Venäläiset (vuosilukua ei ole mainittu) hänen vangittivat, ja että hänen täytyi rahalla lunastaa sekä oma henkensä, että vaimonsakin jopa sikiönkin emäkohdussa. Mainitun pastorin ovat he vangittuna vieneet kanssansa Pudasjärvelle, 14 penikulmaa Iistä, erääsen paikkaan nimeltä Invi(?) vät,[23] josta he sitten päästivät hänen irti, kun ensin olivat häneltä ottaneet valan sen päälle, ettei hän meikäläisille ilmoittaisi, kuinka suuri vihollinen oli luvultansa. Mutta kun viholliset sitten, mainitussa paikassa, laittoivat itsensä saaliista ilopäihin, niin joutuivat meikäläiset heidän päällensä ja löivät heidät kokonaan".

Muista pitäjän nimistä olen saanut seuraavat tiedot: Kellon kylä on saanut nimensä siten, että eräs alus, jolla oli kirkonkello tänne tuotavana, joutui nykyisen Himottu nimisen sillan paikoilla pahasti kivelle, niin että koko alus meni pirstoiksi ja kello painui veden pohjaan, johon se katosi. Tämä paikka oli näet ennen muinoin järvenä, ehkä se nyt on kuivehtunut. Himottu-silta on Lopakan kestikiivarin vieressä, ja se puro, jonka yli silta viepi, on nyt aivan vähäpätöinen, ehkä täällä ennen jahdilla kuljettiin. Lampi, josta puro laskeuupi, kantaa tästä tapauksesta saakka nimen: Kellonlampi.[24]

Että paikkakunta on saanut vastaanottaa siirtolaisia muistakin maaseuduista, Savosta, Karjalasta ja Hämeestä, se varmaa. Tästä asutuksesta muistuttavat esm. Oijärvet, Karjalat, Hämeenjärvet. Kerran oli näet "Sauvon maasta" siirtokunta muuttanut näille seuduille. Kauvan kuljettuansa erämaita sinne tänne, löytämättä itsilleen sijaa, oli yht'äkkiä muuanna päivänä heidän silmäinsä edessä ilmestynyt viheriäinen tienoo ja sen keskellä järvi. "Oi! järvi!" huusivat he hämmästyneinä. He asettuivat tänne, ja siitä asti kantaakin paikka nimen Oijärvi. — "Karjalasta Venäjän puolelta" oli samaten muutamia perhekuntia tännepäin muuttanut, ja kun he seutuun mielistyivät, niin he tänne asettuivat ja kutsuivat uuden paikan Karjalaksi, entisen asuntopaikkansa jälkeen. — Niinpä oli myöskin, kerrotaan, tänne siirtynyt Hämäläisiä, mitkä kutsuivat järven, jonka ympäri asettuivat, Hämeenjärveksi, joka on järvi Ala-Kiimingissä.

Muiden nimien seasta muistuttaa Helsinginkoski, nykyään pari kolme virstaa merestä, Helsingeistä, joidenka vallassa luultavasti täällä muinoin rikas kalastustila oli; Kyrönlahti ja Kyrönsaari, Putahilla, useassa tavattavasta Kyrö-nimestä: ja Finninkari siitä ajasta, jolloin eri väestöt eivät vielä olleet yhteensulaneet, vaan katsoivat toisiansa vieraiksi.

Löytöjä ei ole tietääkseni muita löydetty kuin Makkarankankaalla etelä-Iin kylässä eräs tappara-keihäs eli hillebardi. Se oli maannut vanhan mänty-kannon juurien alla erään pienen puron rannalla.[25]

Oulun pitäjä ynnä Oulunsalon kappeli.

Oulu-nimen alkuperälle lienee vaikea päästä. Muistamme Mathesius'en antaman tiedon, että kolme Lappalaisia olisi naapuri-pitäjille Ii, Oulu ja Liminka, antanut nimensä. Oulas olisi siten Oulu-nimen synnyttäjä. Merkillistä on, että eräs kertoja Limingassa vielä tiesi tästä kertoa, ehkäpä kyllä hän ei tuntenut kuin kaksi Lappalaista, joista toinen oli asettunut Liminkaan, toinen Ouluun. Oulun Lappalaisen nimi kuului hänen suustansa Olli eli Ulle. Vaikealle kuitenkin tuntuu päättäminen, ettei kalainen Oulujoki olisi tykönsä vetänyt asukkaita jo ennen Lappalaisten tuloa. Senpätähden ei Mathesius'kaan tyydy saamaansa tietoon, vaan antauupi ennemmin nuoremman Rudbeck'in eriskummalliseen selitystapaan, jonka mukaan Oulu on hebrealaista alkuperää.[26]

Kaupungin rientävä, toimelias elämä on haihduttanut enimmät muinaismuistot tästä, laveudeltansa vähäisestä, pitäjästä. Taru ei rakasta kaupunkielämän ulos päin käännettyä mieltä eikä kauppa-liikkeen kiiru-rientoa. Sentähden ei ole ensinkään odottaminen täältä paljon, paikkakunnan muinaisuutta koskevia tietoja. Muistetaanpa täällä kuitenkin puhua maan mainioista Jättiläisistä, ehkä näiden jättämiä muistomerkkejä ei enään ole tiedossa.

Lappalais-muistoja täällä kumminkin löytyy vähän runsaammin. Niinpä niitä vielä näkyy niillä vuoriloilla, mitkä ovat Oulujoen rannoilla, esm. Korkiavaaralla ja Matokankaalla, niinkuin myöskin järvein rannoilla. Eräs talo joen pohjaspuolella kantaa vielä heistä nimensä Lappala. Ja Turkka nimisen saaren kohdalla näytetään vielä joessa paikka, missä Lappalaisten pato olisi ollut lyötynä.

Väitöskirjassansa "Beskrifning öfver Cajaneborgs Län" mainii E. Castrén Metelin-väestä, mitkä muka piti oleman kapinoitsijoita, jotka täällä Suomessa puolustivat Sigismundia Karl IX:tä vastaan, ja joista, hänen saamainsa tietojen mukaan, vielä kuoppia ja luolia näyteltäisiin, missä nämä kapinoitsijat olivat kätkeyneet, mainiten sen ohessa hänelle kerrotuksi, että "etelässä päin Muhoksen kirkosta, Oulun ja Limingan rajalla", vielä näkyisi raunioita eräästä harmaa-kivestä muuratusta vallista, joka olisi ollut linnan-pihan näköinen, ja jossa tämä Metelinväki olisi majaellut. Kumpua, missä tämä linna on seisonut, kutsuttaisiin Metelinvaaraksi. Näin Castrén. Myöskin Mathesius mainii tästä Metelin-vaarasta, mikä hänen määräyksensä mukaan pitäisi oleman Oulun pitäjän "eteläisimmässä osassa" ja niin korkeana, että "sille sopi nimitys tämän maakunnan vuorien Foenix, koska sen kukkulasta selvään voi havaita seitsemän kirkkoa".