— Hyvähän se taitaas olla neuloma-masiinaki olemas, mutta pitääs sitä saara vähä rahaaki —
— Kuinka paljo tahtoosit viälä väliä?
— No anna eres 100 markkaa, nii saat viärä ja pitää hyväomanas.
— Kättä päälle! Ja tuasta poikki! — hihkaasi leski ja kaivoo aluushamhenplakkarista rahamassikkansa. Otti saran markan rahan ja sanoo jotta:
— Matti on sitte muh! Ja masiinan saat tulla vaikka heti hakemhan.
— Mutta voiretpillin pitää antaa samas kaupas — muisti mökin muija. —
Pitäähän sitä olla eres jonkillaane voiretpottu tällääseski töllis —
— Saamas pitää! — sanoo leski.
Ja niin kauppa päätettihin ja sen päälle keitettihin hyvät kaffit.
Sille miähellekki annettihin kuppi.
Ja lähtiääsiksi hyvästeli mökin muija entistä miästänsä jotta: