Ne katteli ne toisekki herrat siinä kovasti ympärillensä ja olivat sekaasen näköösiä.
— Taitaavat vähä ouroostella mua — tuumas Jussi-isäntä itteksensä. —
Mutta istun mä kun oon alkanukki — — —
Hetken päästä otti patruuna talterikilta, jok’oli Jussin eres, paperilapun ja kysyy jotta:
— Mikäs lappu se täm’ onkaan tuas teirän talterikilla?
— Mikhän on! En tiärä, paiskata menemhän vaa — — — sanoo Jussi-isäntä.
— Täs on jotaki kirjootettu — sihtaali patruuna.
— En tiärä, ei mult’ ainakaa oo mitää pois — tuumas siihe Jussi.
Patruuna kattoo pitkää Jussin mukhan, mutta kruttas sitte sen lapun ja paiskas menhön. Naurahti ja sanoo vai jotta:
— Ei oo multakaa pois —
Hetken päästä tuli sitte itte se ylihallituksen tirehtööri, kätteli kovasti patruunaa ja patruunan oli noukka aivan punaasna. Se hoki jotta: