No se ku rupes fräkäämähän sen moottorin kans, veivas ja pyäritti, kruuvas ja vääntöö ja aina välihi pani voiretta.
— Joko se ny? — — kyselivät isännät siinä viäres henkiä pirätellen.
— Jo se ny kohta — — ku mä vähä viälä kruuvaan — hikos se mestarimiäs.
Ja taas vääntöö ja pani voiretta.
— Mikä kumma sen on? — jahkuu mestari. — Piräs Masa sormias vähä tuan mutterin päällä, ku mä riipaasen — —
Mutta Masa ei pannukkaa sormiansa. Sanoo jotta:
— En peijakas paakkaa, se pia potkaasoo!
Se mestarimiäs oli nii kiukus jotta aiva se pihaji.
Sanoo jotta:
— Sill’on vissihi joki koplinki irti —