— O-oh!
— Mutta kuule, jos Markus sais sun kiinni?
— No mitäs sitte?
— Saakuri viä poika, s’oot tehny niin paljo jutkuja ja klenkkuja, jotta sun tuamitaas seittemän kertaa elinkautishen linnaha.
— Phyh! jos ne mun kiinni sais, niin viäläpäs ny asia! Kyllähän poliisit mun tuntoovat mikä min’oon ja tiätäävät mun oikian nimeni. Mutta sitä n’ei tiärä, eikä usko vaikka sanooski, jotta min’oon se herra Tuntematoon.
— Kippis — — ähäh —
— Kippis — — ähäh —
Kyllä mun täytyy tunnustaa, jotta mä en muista yhtää mitää koska ja kuinka m’oon kotia tullu, mutta palttoo mull’oli yllä ja hattu niin niin krutus, niin krutus pääs, ku aamulla sängystä huamaattin jottah.
Ja kalossikki jalaas.