Se on viisas ja ethensä kattovaanen miäs ja siksi hyvän osan valinnu.
Ja hullu oliskin, jos leililtä lähtis.
Mutta jos sen paikka tulis vapahaksi, niin kyllä totisesti olis tilahan tulijoota.
KAUPPANEUVOS OSTI ILVEKSEN NAHAAN.
Oottako kuullu kuinka petomaasesti kauppaneuvos Tukkusta huiputettihin nahkakaupoos niarkinaan aikana?
Kauppaneuvos Tukkunen käyskenteli käret seljän takana torilla markinamiästen joukos; katteli olisko mitää sellaasta tavaraa, jota häneltä puuttuus.
Siin’oliki kolme miästä nenät yhres ja yhrell’oli jokin karvaane nahka käres, jota se näytteli yhrelle herrammooselle miähelle erestä ja takaa.
— Mikäs nahka se on? — kysyy kauppaneuvos Tukkunen ja astuu likemmäs.
Otti kans yhrestä nahaan nurkasta kiinni, silootti ja tykkäs jotta:
— Kovasti siin’on siloone ja fiini karva. Minkä elävän nahka täm’on?
— He je kattlo — seliitti nahaanomistaja, jok’oli ruattalaane ja rokonarpinen.
— Kattluu? — imehteli tirehtööri. — Mikäs elukka se sitte on?