KANSAKOULUN JATKOLUOKAT.
Oottako kuullu mikä ilo nyt taas orottaa Suamen kansaa?
Taas on istunu yks komitea ja muninu Suamen kansalle suuren ilon ja rahanreijän. Tarkootus tiätysti on hyvä ja hyäryllinen ja minäkin sitä syrämmestäni kannatan, mutta mä tunnen samalla pistoksen syrämmeni kohralla, lompakos, ja huakaan yhres Suamen kansan pahimmin soorretun kansanluokan, veronmaksajaan, kans jotta:
— Ja mistä riivatusta ne kaikki rahat oikee meinathan nylkiä, jolla nämä eristyksen kehityksen sivistykset oikee maksethan.
Kun nyt on justhin saatu mojahutetuksi meitä veronmaksajia päähän sillä oppivelvollisuuslailla, jotta viälä ollahan pualipökerryksis, eikä viälä pualiakaa niistä uusista kansakouluusta oo saatu rakennetuksi, jokka niin vängällä ja sellaasella kiiruhulla läpiajettihin — niin eikös totitesti ookki jo yks erinomaanen ministeri saanu kravatuksi kokhon uuren ehrootuksen kahren jatkoluakan lisäämisestä kansakouluuhin.
Tämä uusi ehrootus on ny justhin valmistunu ja jätetty mulle ja valtioneuvostolle tarkastettavaksi ja arvosteltavaksi.
Eileen se mulle tuli ja min’oon valmis jo tänä päivänä sanomhan painavan sanani tästä muutaman saran miljoonan markan suuresta uuresta menoerästä Suamen kansan massikan varalle.
Ensiksikin pitää sanua, jotta ehrootus ja tarkootus ja kukatiäs tuloksekkin voivat olla hyvät, mutta tyyristä lystiä siitä tuloo. Oppilahat näiskin tullahan tiätysti syöttämhän, juattamhan ja vaatettamhan kunnan ja valtion varoolla. Uusia opettajia tarvithan tiätysti aika liuma ja niille frii puut, vapaa lämpö ja valo, kuin myäskin lapsilisäykset ja kallihinaijan korootukset.
Näillä kahrella jatkoluokalla on meininki opettaa kakaroosta vaikka mitä: suutaria, kräätäriä, nikkaria, kivimiähiä, timpermannia, kaljanpanijoota, paakaria, kivi-, rauta-, puu- ja savisorvaria, maalaria, latojia, tynnyrintekijöötä, satula- ja kakluunimaakaria, tehtaantyttöjä, tarjoolijaflikkoja, isäntiä, emäntiä, lapsenpiikoja, imettäjiä, kauppamiähiä, tukkityöläisiä, kunnan kirjuria, sanomalehren toimittajia, maanviljelijöötä, karjakkoja, taiteelijoota ja varsinkin tunteilijoota.
Minä oon lukenu tätä komiteijan miätintyä, jotta silmistä vesi juassu, ja huamannu, jotta näillä kahrella kansakoulun jatkoluokalla on tarkootus antaa perusteellinen opetus melkeen kaikis ammatiis, mitä meillä yleensä harjootethan. Ja niinpä mä luulenkin, jotta ne ammatit, jokk’on ehrotuksesta jääny pois — n’oon vain unohtunhet.