— Ei täs oo ny ähkymisestä puhet? Voittako vannua, että siinä potus oli viinaa?
— Tuata tuata, ei me ny vannua tohri, mutta ainaki se haisi — —
— Kuka haisi?
— Tämä Taavetti, herra tuamari, vähä niinku haiskahti — —
— Minä vaarin kunnianloukkauksesta — kiljuu Taavetti ja putii nyrkkiä toristajan nenän eres.
— Mä meinasin sanua jotta se lemus elikkä tuaksuu väkevältä — —
— No mutta väkevähän se Taavetti olikin. Eihän Koljaattikaan sille pärjänny, — seliitti Taavetin fulmahti.
— Astukaa uloos haisemhan! — karjaasi tuamari ja käski lautamiästen aukaasta klasit.
Hetken päästä julistettihin tuamio ja Taavetti vapautettihin syyttehestä.
— Koska ei oo voitu tothen näyttää, mitä Taavetin potus oikee oli — sanoo tuamari. Ja kulut saa kumpikin maksaa itte.