Näissä kevyissä päivänpakinoissa, jotka nyt kokoelmana julkaistaan, olen koettanut säilyttää mahdollisimman tarkoin kotimaakuntani murteen ja kansanomaisen sanonnan. Jutelmien aiheet ja kertomatyyli on kansan suusta.
Niille, jotka haluavat lähemmin tutustua Etelä-Pohjanmaan murteeseen, suosittelen toht. Lauroselan ansiokasta tohtoriväitöskirjaa »Etelä-Pohjanmaan murteesta», julkaistu v:na 1913. Samalla pyydän tässä lausua hänelle kunnioittavimmat kiitokseni häneltä saamistani arvokkaista neuvoista ja huomautuksista.
Vaasassa 20 p:nä helmikuuta 1921.
J. O. Ikola.
MARATONJUAKSU ANTVERPPENIS.
Oottako kuulu mikä siihe oli syynä kun ei kaikki suamalaaset tullehekkaa ensimmääsiksi maratonilla?
Asia on sillä lailla, jotta mun pitää kertua se oikee juurtajaksaan.
Kaikki meni hyvin heti aluusta aikaan, niinkun oli meinattuki ja niinku
Pihkala oli määrännykki.
Kahrenkymmenen kilomeetrin pääs eli pualivälis olivat Hannes ja Tatu erellä hyvän matkaa; Tuamikoski ja Tallkreeni vähä peräs ja siinä välis tulla pomppii se mustanaamaane afrikkalaanen.
— Tulkaa, tulkaa poijat — huuti Hannes Tuamikoskelle ja Tallkreenille.
— Mutta ne vastasivat jotta: