YLISTARON AKKOJA NARRATTIHIN.
Oottako kuullu kuinka ylistarolaasia yks vekkulimiäs täs aprillinpäivänä narras ja hyppöötti?
Se on sellaane kliipattu junkkari se rakennusmestari siälä Ylistaros, jotta ne on aiva helisemäs sen kans.
Juksaa ja puliveivaa uskovaaset ja suruttomat aiva sekaasinsa.
Se junkkari oli naulannu kirkonkylällä taloon seinihi lappoja, jotta osuuskauppaha on tullu sokuria ja jotta sitä saa vaihtaa rukihilla ja ohrilla.
Oliko se ny niin, jotta viis kilua viljaa ja yks kilo sokuria, vai oliko se enempi?
Mutta kyllä saivat Ylistaron akat kintut allensa.
Ne juaksivat aiva häntä truutulla.
Heikkoolaski jäi kaikkien talojen väet ilman ruakaa, ku akat lähtivät klapsaasohon kirkonkylän puarihi.
Ja Kyläänpään larvas oli yhrenki akan lapsi, kun oli yksin jääny, syäny maitopotusta uuren tutin. Aiva rauskooksi oli pureskellu.