Oottako kuullu jotta Kauhajoell'on sellaanenki paikka jota sanotahan
Petleheemin mäjeksi?
Ja sillä mäjellä tehtihin täs joulun välipäivinä sellaanen hevooskauppa, n'ottei s'oo viäläkään valmis, vaikka siin'on ollu akakkin päällänsä suupeliä soittamas.
Kun oli sen suutarivainaan huutokauppa, niin sinne tuli yhren akan vävypoika ja yks palstatilallinen, kumpikin hepallansa poukotellen, kun ainakin isäntämiehet. Ja rennolla päällä olivakkin.
— Viis penniä tykö! — kiljaasi se vävypoika summanmutikas kun pihahan ajoo ja kuuli vasaramiehen huutavan jotta:
— Tulooko lisää? Ensimmäänen, toinen ja — — — tulooko lisää?
Silloon tuli se palstatilallinenkin justhin sillä viriällä salviallansa pihalle ja huikkas n'otta:
— Ja viis penniä vielä!
Samas kans paukahti ja isännällen nakattihin aika knippu tavaraa. Siin'oli vanha häkylä, kerinlehret, juustolauran puoliska, kaks kakulakeppiä, tukkilukku, klihran rauta, vintilän varsi ja roukkonavari. Ja kun isäntä tuumas jotta:
— Siinä s'tä nyt tulikin töskää!
Niin vasaramies huippas vielä vanhan kipparan karvakengänkin tulohon samahan läjähän ja huuti jotta: