— S’oon aiva hullua sellaasia syntymämerkkiä ittellensä laittaa. Kyllähän purkis siloone on aina paree ku huanosti kruusattu. Ja sitteppähän näköö jott'on puhrasta tekua.
Mutta ei! Siinäpä sen justhin näkiki sen naisen luannon. Sen piti saara ittellensä syntymämerkki toishe poskhe millä ilvehellä hyvänsä. Ja nii hommas ittellensä jotaki tulikiviä elikkä laapista niinku se sanoo sen olevan ja sillä peijakas poltti poskellensa aikamoosen mustan plätyn. Vesi vai silmistä juaksi ja oikohonsa voivootti, mutta aina vai painoo sillä kivellä n’otta käry vai nousi.
Mutta kyllä kans sai kauan aikaa plaastaroora ja tuhrata puuteria ja monellaasi tomuja naamallansa ja seliittää ja koittaa hianoosesti valehrellakki toisille flikoolle kaikellaasia vahinkoja, jota sille oli muka tullu. Ja ajetuksis oli poskiki esti monta päivää jott'ei se pääsny viikkoho Espikselle kävelemhän olleskaa. Piti istua vai kotona, mutta kyllä kans tuli läksyt lujetuksi. Ja sai ku saiki loppujen lopuksi piänen mustan plätyn poskehensa. Mä kyllä koitin sitä kiusootella ja uskottaa jotta ny meni pilalle koko poski ja tuli vai rumee, mutta sepäs ei uskonukkaa. Sanoo vai ja uskoo kans, jotta paljo nätimmäksi tuli. Ja siitä sitte levis toishi flikkoohi ku kulovalkia se näpyntekokonsti, jotta viimmee sen koulun johtajatar jyrkästi kiälti koko syntymämerkkien teon, Ja ku sekää ei auttanu, nii antoo muistutuksen ja jälkhinistumista, mutta sittekki niitä merkkiä aina vai ilmesttyy koulun flikkaan poskihi, n’otta lopuksi niill’ oli kaikilla. Ja ku kaikill’ oli, nii sitte se jo oli muarista pois. Parhuuset rupes yrittamhän kraapia pois — —
Kun täs joitaki vuasia sitte kerraasti reissasin Helsingis, nii näin samas vaunus istuvan yhren nuaren frouvan poskes sellaasen syntymämerkin. Sill'oli siinä jo kolme penskaa sylis ja penkillä ja miäs nukkua retkotti vai pää seinää vasthan. En tuntenu frouvaa, mutta kysyyn kumminkin jotta:
— Eikös frouv’oo käyny koulua siinä ja siinä tyttökoulus Helsingis?
— Olen minä, mutta mistä ihmeestä te sen tiedätte? — hämmästyy se.
— Frouvallahan on toises poskes merkki.
— Se on syntymämerkki —
— Joo, niitä tehtihin silloo yhtenä vuatena vähä erilailla. Hyvin näyttää vetänhen ja vaikuttanhen se plaasteri — —
Frouvan poskia kovasti kuumotti, mutta iloone nauru kumminkin pääsi.