— Nyt teille vasta kamala sakki tuli. Kuinkas te näiren enklantilaasten kans pärjäättä? — nii tuumas vai jotta:
— On nuata ennenki nähty tuallaasia!
Ei se muari sumeele!
Ei m’ollu pääsny Jakolan Mikosta jos kilometrin verran Höyhenjärvelle, nii moottori toppas. Tiätysti! Sellaasia n’oon moottorit. Sitä väännettihin ja pyäritettihin monin miähin, mutta s’ei lähteny enää itte liikkeelle. Ei auttanu silloo muu ku soutaa rantahan ja lähtiä häkemhän yhtä mestarimiästä, joka asuu parin virstan pääs. Siinä likill'oli kolttalappalaaskylä ja ku oli hyvää aikaa, nii lährin mä kattomhan, minkälaasia ihmisiä n’oon. Ja Hermanni tuli tiätysti joukkoho, sillä yhres me aina kuljimma ja kattelimma tarkasti kaikki paikat. Mutta ku niistä koltista olis nii paljo kerrottavaa, ja kun mä rookasin niitä muallaki nii mä juttelen niistä vähä enemmältä tuannempana jotta pysythän träillä.
Moottori saatihin jonkun tiiman päästä taas kuntohon ja matkaa jatkettihin ethenpäi monen kosken ja komjan järven kautta Salmijärvelle, joka on n. 50 km Jakolan Mikosta. Sillä välill'oli Joortanin nivat eli kosket ja 15 km pitkä Vouvatusjärvi. Sitte tuli Vetokoski ja 11 km pitkä Pitkäjärvi. Ennen Salmijärviä oli viälä mahtava Menikkakoski ja kaunis Maitokoski, johna vesi kuahuu aiva tasaasena valkoosena vahtima. Siitä s’oon saanu nimensäkki.
Salmijärvi on Patsjoen suurin järvi. Se on 17 km pitkä ja kaunis soukka salmi yhristää sen sisarjärvehensä jylhän mahtavahan Kuotsjärvehen, jota korkiat tunturit reunustaavat. Salmijärven rannalla on Patsjoen suurin kylä, Salmijärvi, joka on muistettava siitä, että siälä tapahtuu 1 p:nä huhtik. 1920 verinen Salmijärven taistelu, johna kaatuu m.m. jääkäriluutnantti Koivisto. Suamen hallitus oli lährettäny satakunta sotilasta käsittävän joukko-osaston ottamhan haltuhunsa Suamelle luvatun Petsamon, mutta polseviikit söivät sanansa ja tulivakkin kahrella sotalaivalla Petsamhon, josta vähälukuusten suamalaasten piti lähtiä perääntymhän ylivoiman erestä takaasi Suamea kohri. Salmijärvellä suamalaaset salakavalasti yllätettihin. Paikkakunnan punaaset opastivat ryssät kiartoteitä suamalaasten niskahan, piirittivät Salmijärven koulun, johna sotilahat viättävät yätä, ja alkoovat murhaavan kivääritulen joka taholta. Luutnantti Koiviston ampuu yks salakyttä lähimmän taloon navetasta koulun pihalla. Ampuja oli naapuritaloon poika, joka nyt oleskeloo Norjan pualella. Taistelus kaatuu joitaki sotilahia, kolmisenkymmentä miästä ahristuu pakenemhan Norjan pualelle, rajan yli Salmijärven toiselle rannalle, ja loput perääntyyvät taistellen ja kuljettaan haavoottunehet ja kaatunhet mukanansa Suamen rajan yli. Salmijärvellä taistellehet sotilahat olivat vapaaehtoosia Kaartin Jääkäripataljoonasta ja lähtivät matkahan Vaasasta. Ne olivat Etelä-Pohjanmaalta ja Kalajokilaaksosta kotoosin. Norjahan joutunhet riisuttihin siälä aseesta ja pirettihin monta kuukautta sotafankeures Norjas Kirkkoniämen kaupungis.
Salmijärven kansakoulun opettajana toimii nykyänsä kirjaalija ja entinen sanomalehtimiäs Samppa Luoma Kokkolasta. M’oomma Sampan kans vanhoja tuttuja ja kovasti sen leves silmät, ku näki mun astovan venehestä koulun rantahan. Kättä siinä fläiskättihin tukevasti ja kyseltihin vointia ja kuulumisia. Omahan olohonsa s’oli kovasti tyytyvääne, mutta koulu oli kurja. S’oon entinen venälääne kyläkoulu, joka ny on muutettu suamalaaseksi kansakouluksi. Yksi piäni ja hatara siin’on luakkahuanes ja toinen samallaane pöksä, jota käytethän halkoliiverinä, perunakellarina, oppilasruakalana, sisäoppilasten asuntona, voimistelu- ja käsityäsalina, puiren hakkuusehe y.m. y.m. Oppivelvollisuutta pitääs siäläki Salamijärvellä nourattaa. Kouluikääsiä lapsia oli ympäristös 91 ja tukkimalla sai niitä luakkahan mahtumhan 31 kappalesta. Koulumatkat on kymmeniä kilometriä ja niin pitkämatkaasia lapsia pitääs koulus ruakkia, vaatettaa ja antaa asunto. Päin pyttyä on koko oppivelvollisuuslaki siälä pohjooses. Suamen hallitus ei oo rakentanu yhtä ainutta koulua Petsamhon, ei korjannu, ei pykänny mitää. Kaikki on rempallansa ja siinä kunnos ku ryssät jättivät. Toisis kouluus ei oo eres sisusklasia. Silmät jäätyy päähän talvella nii lapsilla ku opettajilla, jokk’ei voi huanehisnansa asuakkaa kylmän aikana. Niin on asiat esim. Pummangin koululla. Hävettää siälä suamalaasta ku näköö, jotta ryssät saivat eres jotaki aikahan, mutta Suamen pualesta ei oo mitää yritettykää.
KOLTTA-LAPPALAASIA.
On tämä Suanii jo aikamoone valtakunta, kun meirän maas asuu sellaanenki kansa, kolttalappalaaset, jost'ei muu Suami tiärä oikiastansa paljo mitää, jotta sellaasta kansaa mailmas onkaa, joko sitte jotta meirän maas. Mitäs tiärättä koltta-kansasta?
En mäkää tiänny paljo muuta, ku jotta kolttia pitääs asua Kuallan niämimaalla, joka kuuluu Venäjälle. Mutta niitä asuu meiränki puolella, siälä Petsamon aluehella.