— Tukkilaaset pruukaavat juasta tuasta koskenniskasta ylitte —

— Oikeekko totta? — haikaasivat meirän fröökynämmä. — Kuinka ne siitä — —?

— Siin’ on vesi nii kovas puristukses, jotta kyllä se miähen kannattaa — —

— Mutta kyllä siinä pitää koko lailla tihijää jalkojansa liikutella — toristi yks toine totisennäkööne pappa viäres.

Ja se olikin suurin imes, mitä ne meirän fröökynät koko matkalla näkivät.

Kolttaköngäs on kesääsehe aikahan oikia pikkuune paratiisi Jäämeren rannalla. Se on pari kolme kilometriä Patsjoen suusta, joka kuuluu Norjalle ja jota nimitethän Elvenesiksi. Joki teköö Kolttakönkähän alapualella piänen mutkan ja siinä mutkan pohjukas korkian tunturin suajas Jäämeren tuulilta sijaattoo kaunihilla viättävällä rantatörmällä matalan koivikon ympäröömänä Kolttakönkähän kylä.

Siin’on kymmenkunta piäntä matalaa kolttamökkiä yhres rypähäs nurmikkoosella rantakummulla ja vähä ylempänä seisoo piäni siävä venälääne luasterikirkko, joka nyt on kylmillä senjälkehe ku venälääne pappi on siältä poistunu.

Taru kertoo, jotta yks Trifon niminen munkki on perustanu tälle paikalle v. 1579 kappelin, jonka se pyhitti kahrelle venälääselle pyhimykselle nimeltä Boris ja Gleb. Siitä asti on siälä ollu luasteri ja kirkko. Venälääset nimittäävät paikkaa viäläki luasterinsa pyhimysten mukahan Borisglebiksi, mutta paikkakunnan yleesesti käytetty nimi on Kolttaköngäs, sen kolttakylän mukhan, joka siin’ on. Niinku sanottu, ei siälä enää oo munkkia, ei pappia, ja Suamen hallitus on määränny tuan kylmille joutunhen luasterikirkon museona säilytettäväksi. Venälääsen kirkkoherran erinomaasen hyvin ja hauskasti rakennettu asunto on luovutettu Suamen Matkaaluyhristyksen turistihotelliksi. Huanehet on hyväs kunnos ja siististi kalustettu. Kirkon entinen, pyhiinvajeltajille rakennettu suuri viarastaloo, on myäs matkustajaan käytettävänä. Ja samalla asuu siinä yks Suamen rajavartijavääpeli, joka Matkaaluyhristyksen puolesta hoitaa hotellia.

Kolttaköngäs turistipaikkana onkin paljo käytetty sitä varte jotta siin’ on erinomaane lohenkalastuspaikka. Siälä kulkoo Enklannista asti huvikalastajia ja varsinkin käyy niitä paljo Norjan pualelta. Mutta sitä mukaa ku meirän omas maas leviää tiato tästä hauskasta ja tilattavasta lohikalastuspaikasta, rupiaavat oman maan lohikalastajakki sinne kulkunsa ohjaamahan. Menny kesänä kalasteli siälä jo pari lääkäriä etelä-Suamesta viikon päivät lohia ja saivat aikamoosia rötkälehiä.

S’oon sellaasta herraan hupia se lohenkalastus, kovasti hauskaa ja jännittävää.