Siitä se kenkä pusertaa!
PETSAMON ALUE JA ASUKKAHAT.
Kun nyt on se historianpualiki selvillä, nii luarahan samalla pikaane yleeskattahrus Petsamon alueesehen ja väjestöhö kokonaasuures, ennenkö käyrähän kylihin ja tupihi sisälle ja ruvethan ihmisiä puhuttelohon muun elämän ja toimhentulon pualesta.
Ensiksiki on muistettava kumminki, jotta Petsamo nimiä käytethän kahres merkitykses. Petsamoksi sanothan ensiksi koko sitä uutta maa-aluetta, jonka Suami on nyt Jäämeren rannalla saanu, ja toiseksi tämän aluehen pääpaikkaa, elikkä sanothan oikee pääkaupunkia, Petsamon kylää, johna aluehen hallintopaikka sijaattoo.
Petsamo sana tuloo lappalaasten tälle paikalle antamasta nimestä, Betsenn eli Betzam, joka suameksi merkittöö »mäntymettä». Ryssät ovat siitä lappalaasten Betsam’ista vääntänhet nimen Petsenga. Ja meirän itäruattalaasemma rakastaavat ryssää enempi ku suamia ja sitä varte käyttäävät mialuummin ryssäläästä Petsenga-nimiä ku suamalaasta Petsamua. — Mutta mitäs me niistä!
Petsamon aines on pinta-alaltansa 10,150 neliökilometriä eli melkeen yhtä suuri ku Uurenmaan lääni. Pituutta on 240 km. ja leveyttä 65 km. levjimmältä kohtaa. — Venäjän pualohoone raja on ku puukoolla veretty suara viiva, joka alkaa Korvatunturilta ja kulkoo halki suurten syränmairen Jäämeren rantahan asti. Siitä jatkuu raja soukkaa kannasta pitki Kalastajasaarennolle Pummangin vuanon perukkahan, kääntyy siitä vähä itähän ja jatkuu sitte taas suaraa pohjoosehen pualivälihi toista saarentua, johna kääntyy Vaitolahren pohjukkahan. Raja jakaa Vaitolahren ja sen perukas olevan vanhan suuren suamalaasen kalastajakylän kahtia. Toinen ranta kuuluu Suamelle ja toisella ryssäsoltut paitojansa peseskelöövät.
Oli kovin onnetoonta, jotta toinen puali Kalastajasaarentua jäi Venäjälle, sillä kaikki asukkahat koko saarennolla ovat syntyperääsiä suamalaasia. Ryssiä on siälä vai ne, mitä sinne nyt on sotilahiksi tuatu. Saarennon asukkahat ovat toistensa kans sukulaasia, ja kun raja nyt on suljettu, tuattaa se tiätysti omaasille rajan kummallakin pualelle paljon harmia ja kaikellaasia vaikeuksia. Sattuu häitä, ristiääsiä ja hautajaasia, mutta likimmät omaaset eivät pääse toistensa tyä. Salateitä joskus saa sanan kulkemhan.
Venäjän pualelle jäivät rajankäynnis saarennon suamalaaskylät:
Tuovila, Supuska, Tsyp-Navolok, Muotsi, Eina ja Muotka. Meille jäivät
Vähä-Muotka, Pummanki, Kervanto ja suurin osa Vaitolahtea.
Viälä toinenkin huano puali on tualla ryssänrajalla. Se, jotta pitkä ja uittokelpoone Luttojoki, joka alkaa Laanilan paikoolta ja kulkoo Petsamon suuren mettäalueen läpi, laskoo Venäjän pualelle. Se laskoo suurehen Nuortijärvehen, josta sitten mahtavana Tuulomajokena virtaa Kuallanvuanohon.
Luttojoen varsilla Petsamon aluehella on laskettu mäntymettää olevan n. 500,000 tynnyrin alaa ja arviolta 5 milj. tukkipuuta. Se on rahaa se, vai mitä?