— Passaako se, ja eihän siitä vai tuu krateeria perästä päi, ku ei mulla kapsäkkiä ollukkaa, ja jos oliki, nii ku mä itte kannoon.
Vanheet kaveri sanoo, jotta:
— Saapas! Ota nii tyyni ku saat ja laki sallii. Siit’ ei kukaa kronklaa. Ja sullahan on oikeus lain mukhan kannattaa — — vaikka toista kalossias kahren markan erestä, jos ei muut’oo. Kanna eli et, s’oon sun asias mutta rahat pois —
No nii, se siitä. Niin tein mä ja niin teköö virkamiäs meillä viälä tänä päivänä. Mutta se oikeurenhoitokin siälä Petsamos pitääs saara vähä halvemmaksi ja nopiemmaksi. Petsamo olismionis asioos pantava erikoos-asemahan muuhun maahan nähren, nii oikeushoironkin alalla. Kruununvouti kelpaas hyvin lukhon siälä lakia.
Petsamon väestö on sekalaista. Suamalaaset ovat suurena enemmistönä. Niit’on n. 700 ja asuvat ne pääasias Patsjoki-varres ja Kaiastajasaarennella. Petsamon vuanos asuu Vienan karjalaasia, suamalaasia ja venälääsiä sekaasinsa, joitaki norjalaasia ja joku koltta. Karjalaasia on laskettu olevan n. 300 ja venälääsiä 225. Yks kylä, Kagarkka, Petsamonjoen itärannalla on aivan venälääne.
Petsamon vuano on samallaanen näöltänsä ku kehutut Norjan vuanot. Sen suu on n. 1—1 1/2 km leviä, kummallakin rannalla kohuaa jylhän korkiat tunturit. Vuanon itääses niämes seisoo pikkuune vilkkuloisto, joka kovasti iski silmää meille tulijaasiksi, vaikkei sumua ollukkaa.
Petsamon vuano on 16 1/2 km pitkä. Sen leveys vaihteloo 1—1 1/2 km, ja syvyytt’ on aina 70 sylehen asti. Nuan 5—6 km suusta teköö vuano syvän polven länsirantahan, joten siihen on muarostunu kaikilta tuulilta suajattu mutka. Siinä on se Liinahamarin satama, meirän Jäämeren satama ja Petsamon tulevan rautatiän päätepiste. Aivan rannas on 44 syltä vettä ja ainaanen avovesi! Talvella jäätyy Petsamon vuanon perukka, mutta Liinahamari ei ikänä.
Kummallakin vuanon rannalla rupiaa nyt näkymhän harmaita piäniä asumuksia. Länsirannalla on ensin Heikinpaikka, sitte Trifoonanniämi, john’on valtion majataloo ja n. 80 asukasta. Itärannalla näkyy Iivananmutka ja Peuravaaran kylä.
Mutta vuano maraltuu hiljoollensa sen perukkahan päi nii, että, jos meinaa päästä venehellä, nii pitää orottaa nousuvettä ja jatkaa matkaa piänemmällä paatilla. Mekin muutimma Trifoonas Suami-laivasta parihin moottorivenehesehen, ja niillä hyristettihin Petsamon Parkkinan kylän rantahan.
Rannas oli meitä vastas paljo väkiä, puvultansa ja muaroltansa vähä ouronnäkööstä, ryssän nuttuja, furaskoja ja rupaskoja melkee joka miähellä; naisilla roikkuvia kirjavia karttuuna-hamehia. Joukos seisoa kökötti killisilmääne ja takkupartaane munkkiki topattu musta patalakki pääs. Kovasti kumartivat ja olivat kunnioottavaasen näköösiä. Mutta suuria, isoomahaasia ja korkeeta hallitusherroja siinä kans tuliki pulska trusa. Ja paljo valituksia oli väellä hampahankolos.