— Älkää herrantähre ampuko, tääl’on Kröömpäri!

Tuli syvä hiljaasuus ja Kröömpäri kuuli ku miähet keskenänsä hiljaa neuvotelivat rannalla. Viimee kuiskas toinen miäs jotta:

— Se valehteloo! — ja oikaasi pyssynsä.

Mutta silloo tuli Kröömpärille hätä ja sekös huuti hengen erestä jotta:

— Oikee totta m’oon Kröömpäri, älkää herrinjee ampuko!!

Mutta vasta sitte ku se nosti molemmat kätensä ylhä ja puali kruppia näkyy, miähet uskoovat eiväkkä ampunhet.

Niin oli Kröömpäri hylkhen ja hyljes Kröömpärin näkööne.

Hylkehiä pyyrethän Petsamos paljo. Niitä Saarahan erityysillä verkoolla ja ampumalla. Tuhansia hylkehiä siälä tapethan vuasittaan. Hylkhen rasvasta keitethän öljyä ja samoon otethan nahka talthen. Mualla Suames maksethan hylkehestä tapporaha, muttei Petsamos, ku niit'on siälä nii paljo.

Paitti turskaa pyyrethän Petsamos monia muita syämäkaloja. Silliäki saarahan jotta hyvästi piisaas oman maan tarpeheksi, jos vai järjestetääs pyynti ja hommataas tulemhän. Samoon saarahan paljo lohia, josta sanothan, jotta »lohi on kala, mutta hauki vai vesielään».

Mutta paras kala mitä me matkalla maistoomma, oli kumminki pallas-kala. S’oon samallaane kala ku kampela eli maariankala, leviä ku lahna. Sellaane suuri flatuskaane laiska kalarössikkä, joka makaa aina lameellansa pohjas, eikä viitti kääntää kylkiäkää n’otta s’oon toiselta pualelta aiva suamutoon ja nahka paljas valkoone. Toinen puali, jok’on päälläpäi, on niin sekaasen färine, jottei sitä tahro pohjasta eroottaa, ja niin on rutilaiska kala, jottei viitti siälä pohjas maatesnansa päätänsä eres sen vertaa kääntää, jotta kattelis molemmilla silmillä, niinku luaja on tällänny ja tarkootus ollu. Koko pää on menny aiva vinhon, jotta silmäkki on vääntyny samalle pualen päätä. Siälä pohjas se vai maata mollottaa ja mäihää mitä sattuu suuhun tulemhän. Mutta hyvä liha siin’on. S’oon aiva valkoosta ja paksua ku fläski, eik’oo ruatojakaa olleskaa, ainakaa niis paloos, jokka mä satuun saamhan. Ja s’oon sitte suuri kala; keskikokooset painaavat 60—70 kilua, mutta on saatu kuulemma 200 kilonki painoosia. Sellaane pallaskala on tiätysti tavallisen kahrenhengen maattavan polsterin näkööne ja kokoone. —