Kalastajasaarennolla pistää silmhän suuri puhtaus kaikkialla. Siäl’ on aika lailla paljo lehmiäki, ja on niillä kesääsin hyvä lehmänvalli saarella. Me käyymmä kattornas Pummangis paris navetas, jokk’oli niin pestyjä ja puhtahia, jotta valkoone puu vai loisti joka paikasta. Ja Rekinan taloon navetas oli oikee matokki laattias! Ei niitä tiätystikää lehmiä varte piretä, jokk’on kesällä aina ulkona. Mutta sille meirän fröökynälle me tuphan tulles narrasimma jotta:
—- Lehmäkki oli nii kilttiä ja hyvin kasvatettuja jotta pyhkiivät sorkkansa hakoohi ennenku navethan menövät jotteivät tuhraasi mattoja!
Sen se meirän helsinkilääsfröökynä melkee uskoo, mutta ku mä koitin viälä vähä petrata jotta:
— No en oo kummempaa ennen nähny, ku kaikki lehmät istuuvat parres oikee olkitukun päällä, jotteivät likaasi parttansa —
— Mitäh, istuuvakko lehmät olkitukulla? — imehteli se helsinkilääsfröökynä.
— No oikee istuuvat ku rippikouluflikat korjasti häntä pipparas — — haikaalin mä.
Mutta sitä s’ ei enää uskonu ku tiuskaasi takaasi jotta:
— Fyi teitä ku koitatta narrata mua!
Siälä Rekinan taloos tarjottihin meille päivällistä peräkamaris, john’ oli huanekalut ja mööpelit nii fiinit ja komiat, jottei Kyröönmaas oo mones parhaaskaa puntitaloos. Ja ruaka panthin pöythän oikee monilla eri veittillä ja kaffeliilla kanelinparkki- ja sinappikupiilla ku parahis hotellipaikoos. Ei puuttunu taloos mitää, ei tavaroosta eikä kohtelusta. Kovasti haastettihin yätä olemhan, mutta ei passannu, ku oli matka muresna. Olis ollu hauska koittaa maata yhren yän haahkanuntuvaasella patjalla ja silkkitäkin alla, joka sekin on samoolla höyhenillä topattu. Pummankilaaset on mainehes siitä, jotta niill’ on viarahillensa tarjota haahkanuntuvaaset sänkyvaattehet ja silkkitäkit. Haahkanuntuva-patjooll’ ei makaakkaa ku kaikiista suurimmista herroosta vai knupit. Olkia, ryrinpäitä ja vippuja saavat tavalliset ihmiset tukkia pussihi lonkkansa pehmikkeheksi, eikä eres kaikkia morsiamiakaa höyhenpolsteriilla makuuteta. Ja jos makuutethan, nii silloonki vai kuallehen kukon ja kanan höyhenillä. Haahkanhöyhenpolsteriilla kannattaa maannuskella vai raharötkälehien ja Pummangin kalastajaan, jokka itte kokuaavat haahka-linnun höyheniä läheesiltä Lintusaarilta, johna niitä pesii suuret parvet.
Pummangista ajoomma laivalla vuanon poikki Kervannon kylhän, jok’on Puumangin kylää justhin vastapäätä toisella pualella lahtia. Kervannon erustall’ on muutoon Petsamon paras lohenkalastuspaikka. Täältä lähretimmä Suami laivan kiärtämhän saaren ympäri Kalastajasaarennon pohjooskärkehe, Vaitolahren kylhän, johka itte lährimmä oikaasemhan kolmen kilomeeterin levyysen kannaksen poikki jalkapatikas. Ja yhtaikaa olimma perillä.