Bodenista Haaparannalle on maisemat aivan kotoosen suamalaasia. Harmaat larot, riihet ja taloonpoikaaset asumukset, samoon kun koko luanto on kun Oulun seuruulla. Ja ihmiset kans suurimmalta osalta suamiapuhuvia. Viarahan miähen asumuksen tuntoo suamalaane jo päältäpäi. Kun junas matkustaa, kuuloo Länsi-Pohjas aina suamiakin puhuttavan vaunuus, vaikka konehtöörit ja fiinimmät ihmiset pakkaavat kattelemhan karsahasti. Monella asemalla huamasin suamalaasten kansanmiästen hämmästynhen kattehen ja iloosen pilkahroksen silmis, ku kuulivat ja näkivät sellaasen krakikaulaasen ja isoomahaasen herrakasan juttelovan keskenänsä rohkiasti ja selvästi suamenkiältä. Se oli imes ja iloone asia, joka vissisti pani miähet miättimhän.
Puhuttelin matkan varrella useeta Ruattin suamalaasia ja nii kuuluu olovan, jotta penkinala on siälä suamalaasen kansan oma kiäli julistettu. Virkamiähet, opettajat, papit, tuamarit, hantesmannit, lukkarit, väkkärit ja kaikki pikkuusimmakki virkaknupit ovat rutiruattalaasia ja kaikis asioosnansa käyttäävät vai ruattinkiältä. Ei eres junalippua saa suomenkiälellä, vaikka lipunmyyjä ymmärtääski. Tiätää sen, jotta s’oon hikinen paikka ku umpisuamalaasen pitää rippikouluski tankata katkismuksensa ruattiksi, jost’ ei ymmärrä hölynpölyä. Joka kesä kuljetethan pualipakolla suamalaasten lapsia etelä-Ruattis valtakunnan kiältä oppimas.
Sillä lailla se Ruatti huseeraa suamenkielisiä kansalaasiansa kohtahan, mutta meiltä se vaatii nyrkki pystys, jotta täälä pitääs ruattalaasten saara pröystäällä ja halveksua valtakunnan kiältä niinku ne itte tahtoovat.
Pohjoos-Ruattis asuu suamalaasta kantaväjestöä yhtenääsellä aluehella yhtehensä nuan 30,000 henkiä. On kokonaasia pitäjehiä, johna suamalaaset ovat suurena enemmistönä. Mutta suamalaasilla ei Ruattis oo minkäänlaasia kiälellisiä oikeuksia. Meillä Suames on sen sijahan tehty sellaane typeryys, jotta oikee kansaanliiton takuulla on myännetty parillekymmenelle tuhannelle rähisevälle, sotaväkhen kelpaamattomalle ja ittensä elättämättömälle ahvenanmaalaaselle vakuutus, jotta suamenkiältä ei tulla opettamhan Ahvenanmaan kouluus, jos ei ne itte vaari! — Ja samallaasta »kulttuuri-autonomiaa» kirrastaavat Ruattin suasiollisella avulla nämä meirän maan muukki ruattalaaset.
Suamalaasten pitääs käyrä kattelemas ja ottamas oppia kansallisuus- ja kiälipolitiikasta Länsi-Pohjas ja nourattaa samaa taktiikkaa.
Niinpä onkin nyt tultu Petsamon matkalta takaasi Suamen pualelle Torniohon. Sinne jäi Haaparannan pnalelle rautatiäsillankorvahan Ruattin pualen panssaritornien tykinsuut uhkaamhan yhtä piäntä harmaata mummanmökkiä Suamen pualella. Mutta Ahvenanmaan varustukset käyy Ruatti aikanansa meiltä räjähyttämäs — —
Niin oli tultu takaasi Tornioho kotomaan kamaralle pitkältä hauskalta Petsamon matkalta. Niin paljo uutta ja miälenkiintoosta se matka tarjos, jotta siitä olis piisannu kriivaroomista vaikka viis vuatta, mutta ajattelen jott'on paras lopettaa, jotta jäis vähä toisillekki sanomista.
RAUTATIE PETSAMHON.
Kyllä se nii o, arvoosa Suamen kansa, jotta rautatiä sinne Petsamhon on rakennettava!
Siihe käsityksehe tuli meistä Petsamon matkalaasista joka tuffa, jokka siälä käyymmä itte paikan päällä kattomas. Ja sitä miält'on kaikki muukki, jokka siäl’on käynhet.