— Ei tällä saa hevosta, naurahti Masa. Mikku meni isän luo.
— Itä antaa puutto! pyysi hän. Kylän poika tekee Mikulle evoten.
Isäntä kiipesi penkille ja ikkunan päällä olevasta puukkovinkasta antoi puukon.
— Mutta älkää vain tehkö haavoja, muistakaa se! varotti isäntä.
— Ei, vakuutti Mikku.
— Mitähän sinäkin — petrus, sanoi emäntä rukin takaa, ja yritti tavoittaa Mikkua, kun tämä hyvän mielen loiste kasvoillaan vei puukkoa Masalle.
Masa alkoi veistää laudan liuskaan pykäliä. Yksi pykälä oli hevosen pää, toinen etujalat, kolmas takajalat ja neljäs häntä. Suu leveässä ihastuksen hymyssä ja päätään kallistellen seurasi Mikku hevosen valmistumista.
Puoliselta noustessaan sanoi isäntä:
— Käypäs nyt Masa sinä tallissa!
Poika Masa katsoi kysyvästi isäänsä, että miksi se nyt noin sanoo?
Kun tavallisesti vain kysyy, että "onkos Masa tallissa ollut?"