— Sieltä. Sain lainata pyörän ja päätin käydä täällä asioita utelemassa. Kun ei ole tämän pitempi matkakaan, selitti Masa. Ja nyt sitten ensiksi: missä Sanna sisko mahtaa mennä? Tietääkö täti sen?
— Ky-yllähän minä tiedän — — vastasi täti hieman epävarmalla äänellä.
— Ei kai hän Saarenpäässä enää ole?
— Eei — Hän joutui pois heti kun ne isäntä ja emäntä kuolivat. Olet kai kuullutkin, kuinka niiden kävi?
— Olihan siitä lehdissä. Ja minä silloin jo ajattelin Sannaa. Mutta oli silloin vielä omatkin asiat siinä kunnossa, että oli täysi niiden kanssa. Piikana Sanna on?
— Piikana — —
— Minulla olisi nyt tiedossa hänelle hyvä paikka siellä kaupungissa, sanoi Masa. Sen vuoksi minä tänne näin ohimennen poikkesinkin sanomaan teille, että te käskisitte Sannan järjestää asiansa niin, että voi lähteä mukanani, kun kahden viikon kuluttua tulen uudestaan tänne. Otatteko sen tehdäksenne?
— Miksen minä — — Vaikka — —
— Mitä vaikka? uteli Masa.
Tädin silmät kyyneltyivät.