— Sitä vain — jotta ei Sannasta taida nyt olla sen paikan ottajaksi.
— Kuinka —? kysähti Masa.
— Sanna on täällä, sanoi täti silmiään pyyhkien.
— Täällä? huudahti Masa ja etsivin silmin katseli kautta tuvan.
— Tuolla sängyssä se on, viittasi täti.
— Onko hän sairas!?
— On, sai täti sanotuksi ja puhkesi nyyhkimään.
Masa seisoi ällistyneenä. Hiipi sängyn luo, avasi hiljaa edusverhoja ja katsoi sänkyyn. Sanna yhä nukkui. Masa sulki edusverhot ja tuli takaisin tädin luo.
— Onko hän jo kauan ollut täällä? kysyi kuiskaten.
— Tänä aamuna tuli.