— Tänä aamuna! Yksinkö?
— Yksin — lapsi parka, nyyhki täti. Masa ei ymmärtänyt mitä pitäisi tehdä.
— Olisiko tässä lähellä lääkäriä tai sairaanhoitajatarta tai muuta sellaista? kysyi vihdoin.
— Ei ole. Ja tuskin ne tässä mitään auttaisivatkaan. Tämä ei taida ollakaan mitään Jumalan tautia, nyyhki täti.
— Kuinka? Mitä täti tarkoittaa? Täti puhkesi itkemään.
Masa katsoi ihmeissään vuoroin tätiin, vuoroin sänkyyn. Kävi jo uudelleen verhojen taaksekin katsomassa. Mutta kun Sanna yhä vain nukkui, niin tuli jälleen tädin luo. Itkien katsahti täti Masaan, mutta ei saanut mitään sanotuksi.
— Mitä täti tarkoittaa? Ettekö voi sitä sanoa? Minulle! pyysi Masa.
— Kun en itsekään tiedä. Jos luulenkin vain turhia.
— Mitä te luulette? Sanokaa se! pyysi Masa edelleen.
— Minä luulen jotta — kipeästi nyyhkien painoi täti päänsä alas — jotta hän on tehnyt — — lapsenmurhan — —