— Onko sulla asiaa, vai kuinka sä nyt tänne tulit?
— Mä tulin katsomaan, onko Jukka täällä, vastasi Masa.
Tädin otsa ponnahti erille muurista ja katse iskeytyi Masaan. Sitten hän kumartui ottamaan lisää risuja takkaan ja rauhalliseksi tekeytyen kysyi:
— Mitäs varten sä nyt niin Jukkaa etsit? Masa sanoi, että isäntä käski tulla ja että Jukka on ollut jo monta päivää poissa.
— Sys siunatkoon! huudahti täti uuninpankolle valahtaen. Ja näillä pakkasilla!
Masa säikähti tädin hätää, ja vasta nyt hän huomasi, että Jukalle olisi voinut joku onnettomuuskin tapahtua.
— Vaikka eihän sitä tiedä. Saattaa olla niinkin, ettei Jukalla ole mitään hätää, koetti täti tyynnytellä, yhtä paljon itseään kuin Masaakin, jonka säikähdyksen hän huomasi. Minä vain tässä aamulla ajattelin, jotta kun sinä ja Jukka tulisitte jouluna minua katsomaan. Ja kun sinä sitten poukahdit tupaan aivan aavistamatta, niin mulle tuli heti mieleen, että nyt on jotain tapahtunut. Mutta eihän sitä silti ole tarvinnut mitään tapahtua. Saattaahan Jukalla olla hyväkin olo.
Täti kurotti kahvipannua muurin olalta ja siinä vielä lisäsi:
— Kun ei tiedä.
Kahvipannulle takkaan tilaa tasotellessa täti kysyi: