— Menetkö sä nyt Ratulan luuvaan? kysyi Tussu.
Masa ei vastannut mitään. Sieppasi vain jäätyneen kokkareen tieltä ja sinkautti sen Tassulle vasten naamaa.
— S—nan ruotikee! kiljaisi Tussu ja toisella kädellä silmäänsä painaen yritti toisella tavoittaa jo hyvässä matkassa menevää Masaa.
Illalla tuli Tussu Varsanniemeen. Kysyi isäntää. Isäntä oli ulkometsätorpparilta sysiä hakemassa, ja emäntä sanoi, ettei hän tule kotiin ennen puolta yötä, jos tulee vielä silloinkaan.
Tussu meni penkillä läksyjään lukevan Masan viereen istumaan.
— Mitäs se Masa nyt tietää? kysyi.
Masa ei sanonut mitään. Silmiään vain mulautti vihaisesti.
— Kun viskasi mua aamulla jäätelillä, jotta mun on vieläkin toinen silmä melkein kiinni, toimesi Tussu emännälle ja näytti silmäänsä.
— Masako? ihmetteli emäntä ja koetti piilottaa sidottua kättään.
— Niin. Aamulla tuolla maantiellä.