Munster sytytti savukkeen ja jatkoi:
"'Näettekö tuon matalikon', sanoi hän minulle, 'tuon, jonka ympärillä vesi alituisesti loiskuu. Juuri sen kohdalla käy virta. Näettehän nuo oikulliset pienet vedenpinnan väreet? Nyt on hyvä ilma ja luode. Nyt te lähdette matkaan molemmat, eikä teidän tarvitse muuta kuin pitää huolta siitä, ettette saa laivojanne kääntymään tuossa samaisessa virtapaikassa, vaan että virta vie teidät kauniisti karille.'"
"'Tuo vesitilkka ei jaksa kuljettaa laivaa muuta kuin enintään parin kuparilaatan verran', sanoi tyttö, kun Munster aikoi mukista vastaan", selitti Sparrovhawk. "Se tyttö ei ole ensi kertaa pappia kyydissä."
"'Sitten minä tulen ja pelastan teidän rekryyttinne ja purjehdin tieheni. Sehän on hyvin yksinkertaista, eikö totta', sanoi hän." Munster jatkoi taas kertomustaan' "'Odottakaa, kunnes taas on vuoksen aika. Silloin te nostatte ankkurin ja lähdette noutamaan lisää miehiä' Ei mikään laki kiellä teitä ottamasta rekryyttejä laivaanne, kun niitä ei ole siinä ennestään.' 'Mutta laki kieltää tappamasta heitä nälkään', sanoin minä, 'tiedättehän itse, että meillä ei juuri ole sanottavia ruokavarastoja laivoissamme ja 'Marthassa' ei ole leivän muruakaan!'"
"Me olimme kaikki saaneet tyytyä alkuasukkaitten kai-kaihin", sanoi
Sparrowhawk.
"'Älkää olko siitä huolissanne, kapteeni Munster', sanoo tyttö. 'Minä voin 'Marthalla' hankkia muonaa kahdeksaksikymmeneksineljäksi kuukaudeksi ja te molemmat saman verran laivoillanne. Lähtekää nyt vain ja katsokaa, että joudutte karille, ennenkuin tuuli vakaantuu ja tekee koko tempun tyhjäksi. Lähetän veneet avuksenne heti kun törmäätte karille. Ja nyt hyvästi, hyvät herrat!'"
"Ja me teimme niinkuin hän oli sanonut", sanoi Sparrowhawk juhlallisesti ja alkoi sitten nauraa hihittää. "Me laskimme ylähankatuuleen, ja minä ohjasin 'Emilyn' matalikkoa kohti. 'Kierrä!' kirkui kapteeni Munster minulle, 'kierrä tai minäkin joudun karille!' Ja hän kirkui muutakin paljon rumempaa. Mutta minä en ollut kuulevinanikaan. Laiva ei kääntynyt totta totisesti, ja 'Flibberty' törmäsi meitä kohti ja takertui meihin, ja me ajauduimme karille semmoisessa sekamelskassa, ettei pahemmasta väliä. Miss Lackland siirsi rekryytit omaan laivaansa — ja kepponen oli onnistunut."
"Mutta missä hän oli luoteismyrskyn ajan?" kysyi Sheldon.
"Langa-Langassa. Purjehti sinne myrskyn alkaessa ja oli siellä koko viikon ja osteli muonaa neekereiltä. Meidän tullessamme Tulagiin oli hän siellä meitä odottamassa ja väitteli Burnettin kanssa. Sanon teille, mr Sheldon, tuo tyttö on ihme kerrassaan."
Munster täytti lasinsa, ja Sheldonin vilkaistessa pihamaan yli Joanin asuntoon päin kärsimättömästi odottaen hänen tuloaan Sparrowhawk jatkoi: