"Mutta te olette tappanut heidät", torui Joan. "Teidän pitää ottaa heidät kiinni elävinä."

Tahitilainen hymyili.

"Miten?" kysyi hän. "Minu tupakoi. Minu ajattele Tahiti ja leipäpuu ja hauska hyvä aika Bora-Boralla, Äkkiä, kas noin, kymmenen mies he juokse pensaikosta minu päälle. Joka mies häne ole pitkä veitsi. Gogoomy häne ole pitkä veitsi toinen käsi ja Kwaquen pää toinen käsi. Minu ei aika otta he kiinni elävänä. Minu ampu, helvetti minu ampu. Miten te otta elävänä kymmenen musta mies, kymmenen pitkä veitsi ja Kwaquen pää?"

Turhan hyökkäyksensä jälkeen karkulaiset olivat hajaantuneet eri suunnille, mutta ennen pitkää jäljet taas yhtyivät. Ne kulkivat nyt Berande-jokea kohti, jonka yli pakolaiset olivat kulkeneet selvästi aikoen piiloutua sen takana olevaan suureen mangrove-metsään.

"Meidän ei kannata mennä kauemmaksi", sanoi Sheldon. "Sili kyllä lähettää koko kylänsä heitä takaa-ajamaan. Hänen ohitseen he eivät koskaan pääse. Meidän on nyt vain vartioitava rannikkoa ja estettävä heitä pääsemästä takaisin plantaasin alueelle tuhoja tekemään. Kas niin, tuota minä juuri aavistinkin!"

Vastaisen rannan pensaitten varjossa lipui pieni kanootti vastavirtaa. Se kulki niin äänettömästi, että sitä olisi voinut luulla näköhäiriöksi. Kolme alastonta mustaihoista miestä meloi sitä eteenpäin ilman pienintäkään melua. Pitkävartisia, ohuita, luukärkisiä heittokeihäitä oli kanootin partaalla, ja viinellinen nuolia riippui joka miehen selässä. Näiden ihmismetsästäjäin tarkoilta silmiltä ei mikään jäänyt huomaamatta. He olivat ensiksi nähneet Sheldonin ja Joanin, mutta eivät mitenkään ilmaisseet sitä. Sillä kohtaa, missä Gogoomy seuralaisineen oli noussut virrasta, kanootti äkkiä pysähtyi, kääntyi ja katosi pimeimpään varjopaikkaan mangrove-puiden alle. Toinen ja kolmas kanootti tuli esiin alhaaltapäin mutkan takaa, liukui aavemaisesti karkulaisten ylimenopaikan kohdalle ja häipyi näkyvistä mangrove-puiden varjoon.

"Toivon, ettei tästä tule enää lisää tappamista", sanoi Joan heidän käännettyään hevosensa kotiinpäin.

"Sitä en juuri luule", vakuutti Sheldon. "Olen laatinut sopimukseni Sili-vanhuksen kanssa sellaiseen muotoon, että hän saa maksun ainoastaan elävistä vangeista, ja siksi hän tapaa olla hyvin varovainen."

XXIII.

Sanoma viidakoista.