"Minu ymmärtä se asia. Jos minu tappa se valkoinen master, niin iso joukko valkoinen master tule Binuun ja olla niin helvetin vihainen ja sano: 'Mikä tämä pyssy merkitse?' Jaa, ne tappa Binu-Charley kokonaan. Paljo valkoinen master, paljo vihainen. Jos minu ei tappa häne, niin hän anta minu paljo tupakka, paljo kangas, paljo kaikki hyvin paljo."
"Meillä on vain yksi mahdollisuus", sanoi Sheldon Joanille.
Tämä rummutti sormillaan pöytää ja odotti, sillävälin kuin Binu-Charley tuijotti häneen väsyneesti, silmää räpäyttämättä.
"Lähden aikaisin huomisaamuna", jatkoi Sheldon.
"Me lähdemme", oikaisi Joan. "Minä saan tahitilaisistani irti kaksi kertaa niin paljon kuin te, ja sitäpaitsi valkoihoisen ei koskaan pidä yksin antautua sellaisiin seikkailuihin."
Sheldon kohautti olkapäitään merkiksi siitä, että hän alistui, vaikk'ei ollutkaan samaa mieltä. Hän tiesi, että olisi ollut turha vaiva ryhtyä väittelemään Joanin kanssa, ja lohduttautui ajattelemalla, että taivas ties mihin seikkailuihin hän voisi antautua, jos jäisi viikoksi yksin Berandelle. Hän löi kätensä yhteen, ja seuraavan neljännestunnin ajan palvelijat saivat viedä sanomia parakkeihin. Eräs miehistä lähetettiin Balesunan kylään pyytämään vanhaa Sili'ä viipymättä saapumaan paikalle. Valaanpyyntivene miehitettiin ja lähetettiin viemään Boucher'lle sanaa, että hänen tuli heti lähteä Berandelle. Tahitilaisille jaettiin ampumatarpeita ja varastosta otettiin säilykkeitä muutaman päivän eväiksi. Viaburi kävi kalmankalpeaksi kuullessaan, että hänen tuli seurata retkikuntaa, ja kaikkien ihmeeksi Lalaperu vapaaehtoisesti tarjoutui lähtemään hänen sijastaan.
Sili saapui ylpeänä arvostaan, jota todisti sekin, että Beranden suuri herra kutsui hänet öiseen aikaan neuvotteluihin, ja varmana päätöksessään, ettei suostuisi astumaan tuumaakaan pelättyjen bushmannien alueelle. Hän sanoi, että jos hänen mieltään olisi kysytty silloin kun kullanetsijät lähtivät matkaan, niin hän olisi voinut edeltäpäin kertoa heidän surkean loppunsa. Vain yksi kohtalo odotti jokaista, joka uskalsi lähteä bushmannien maille: joutua alkuasukkaitten ruoaksi. Ja edelleen hän tahtoi sanoa, vaikk'ei häneltä oltu kysyttykään, että jos Sheldon aikoi lähteä pensaikkoihin, niin hänkin tulisi syödyksi.
Sheldon kutsui paikalle erään päällysmiehistä ja pyysi häntä valitsemaan kymmenen kookkainta, parasta ja voimakkainta Punga-Pungan miestä.
"Ei rannikon asukkaita", varoitti Sheldon, "vaan sisämaan miehiä, heillä on vahvat jalat. Pojat eivät tunne pyssyä, ja se ei ole hyvä. Tuokaa vahvoja miehiä, jotka osaavat ampua."
Valiomiehiä olivatkin ne kymmenen, jotka astelivat verannalle ja seisoivat siinä lyhtyjen valossa. Heidän paksut, jäntereiset säärensä osoittivat heidän olevan sisämaalaisia. Jokaisella oli pitkäaikainen kokemus pensaikkotaistelussa, useimmilla oli luodin tai keihään jälkiä ruumiissaan, ja kaikki olivat hurjia ilosta saadessaan jättää plantaasityön ikävän yksitoikkoisuuden ja päästessään tapporetkille. Tappaminen oli heidän synnynnäinen kutsumuksensa eikä suinkaan ruohon niittäminen, ja vaikka he eivät olisikaan uskaltaneet yksin tunkeutua Guadalcanarin pensaikkoihin, niin he Sheldonin kaltaisen valkoisen miehen turvissa ja sellainen valkoinen Mary mukanaan, millaiseksi he tunsivat Joanin, saattoivat rauhallisina odottaa retkestä paljon nautintoa ja iloa. Sitäpaitsi suuri herra oli heille kertonut, että nuo kahdeksan tahitilaisjättiläistä lähtisivät mukaan.