"Onko Susi unhottanut ne viisi pitkää tupakkakääröä?"
Mackenzie kääntyi Kettuun vihaisesti, mutta leikillinen hymy ilmestyi sitten hänen kasvoilleen.
"Annan sinulle yhden lyhyen käärön."
"Niinkuin Susi vain parhaaksi näkee", vastasi Kettu arasti, ojentaen kätensä.
Tuhat tusinaa.
David Rasmussen oli uuttera ihminen, ja niinkuin moni häntä suurempi mies, takertui hänkin yhteen ainoaan ajatukseen. Ja sentähden, kun hän kuuli torventoitotuksen Pohjoismaasta, suunnitteli hän uskaliaan keinotteluyrityksen ja pani sitten liikkeelle koko toimintatarmonsa toteuttaakseen sen. Hän teki ripeitä ja tarkkoja laskelmia, ja tulevaisuus näytti hänestä ruusunpunaiselta. Hän oli aivan varma, että munia myytiin Dawson'issa viidestä dollarilta tusina. Ja tästähän seurasi eittämättömästi, että tuhat tusinaa munia tuottaisi tuossa kultaisessa kaupungissa viisi tuhatta dollaria.
Toiselta puolen täytyi myöskin kustannukset ottaa huomioon, ja hän teki sen ja teki sen sangen tarkasti, sillä hän oli ajatteleva mies, erinomaisen käytännöllinen ja neuvokas, eikä hän koskaan antanut sydämensä lämmetä minkäänlaisesta mielikuvituksesta. Jos hän laskisi kustannukset viideksitoista sentiksi tusinalta, niin nousisi kokonaissumma tuhannelta tusinalta sataanviiteenkymmeneen dollariin — jonninjoutava summa suunnattomaan voittoon nähden. Ja jos hän myöskin otaksuisi, ainoastaan otaksuisi — tehdäkseen kerran itsensä vikapääksi tarpeettomaan hullutukseen — että hänen itsensä ja munien kuljetukseen menisi sen lisäksi vielä kahdeksansataa viisikymmentä, niin jäisi hänelle joka tapauksessa neljätuhatta puhdasta voittoa, kun oli myynyt viimeisen munan ja saanut viimeisen maksun kultahiekassa.
"Sillä katsos, AIma" — hän teki aina laskelmia vaimonsa kanssa, hauska ruokasali tulvillaan karttoja, virallisia tiedonantoja, matkailijain käsikirjoja ja "Alaskan oppaita" — "katsos, kustannuksista ei voi oikeastaan puhua, ennenkuin tullaan Dyea'an; matka sinne tekee viisikymmentä dollaria ensimäisessä luokassa. Ja Dyea'sta Lake Linderman'iin kuljettavat intiaanikantajat tavaroita kahdestatoista sentistä naulan — siis kahdestatoista dollarista sata eli sadastakahdestakymmenestä tuhat. Jos nyt otaksutaan, että minulla on tuhat viisisataa naulaa, niin se maksaa satakahdeksankymmentä dollaria — sanokaamme varmuuden vuoksi kaksisataa. Olen kuullut eräältä luotettavalta klondykelaiselta, joka on vasta tullut sieltä, että voin ostaa itselleni veneen kolmella sadalla. Ja sama mies on sanonut, että voin olla varma siitä, että saan mukaani pari matkustajaa, jotka maksavat siitä hyvästä sataviisikymmentä kumpainenkin, niin että minä siten saan veneen ilmaiseksi, ja sitäpaitsi he voivat auttaa minua veneen hoitamisessa. Ja — siinä kaikki! Dawson'issa kuljetan minä munat maihin veneestä. No, katsokaamme nyt, paljoko kustannukset kaikkiaan tekevät. — Viisikymmentä dollaria San Franciscosta Dyea'an — kaksisataa Dyea'sta Linderman'iin — veneen maksavat matkustajat — siis kaiken kaikkiaan kaksisataaviisikymmentä", laski hän ripeästi. "Ja vielä satanen pukuuni ja varustuksiini", lisäsi mies iloisesti, "niin jää viisisataa odottamattomiin menoihin. Ja muuten, mitä odottamatonta siellä juuri voisi sattua?"
Alma kohautti olkapäitään ja liikautti kulmakarvojaan. Jos tuo laaja Pohjola saattoi niellä miehen ja tuhat tusinaa munia, niin oli siellä varmasti tilaa muullekin, mitä hän mahdollisesti omisti. Näin mietti vaimo itsekseen, mutta ei virkkanut mitään. Hän tunsi David Rasmussenin liian hyvin tehdäkseen vastaväitteitä.
"Lisäten kuukauden tilapäisiin viivytyksiin pääsen perille kahdessa kuukaudessa. Ajatteles, Alma! Neljätuhatta kahdessa kuukaudessa. Se on toista kuin niukka satanen kuukaudessa niinkuin täällä! No mitäs? Sitten voimme asettua asumaan vähän syrjään keskuksesta, jotta on enemmän tilaa, johdamme kaasun joka huoneeseen, ikkunoistamme ihailemme hyvää näköalaa, ja nykyisen talomme vuokralaiset maksavat runsaasti kaikki veromme, vakuutusmaksumme ja vetemme. Sitäpaitsi ehkä löydän tuolla pohjoisessa kultasuonen ja voin palata kotiin miljoonanomistajana. No, sanoppas nyt, Alma, eikö viekoittele?"