"Ee-i. Onhan tässä muitakin kuin minä."
"Eipä olekaan. Courbertin ei tiedä, miten airoa on pidettävä kädessä.
St. Vincent ei voi päästä salmen yli, kuten hyvin ymmärrätte. Mr
Welsen toinen käsi on käyttökelvoton. Ei siis ole muita mahdollisia
kuin te ja minä, Tommy."
"En minä tahdo udella, mutta eikö tuo Anakin poika olisi juuri sopiva mies? Kyllä hän osaa ohjata venettä." Skotlantilainen ei ollut erikoisen ihastunut karskiin kullankaivajaan, mutta hän oli havainnut hänet rohkeaksi mieheksi ja koetti tätä keinoa pelastaakseen nahkansa.
Del Bishop astui pienen piirin keskelle, oli vaiti hetkisen ja katsoi joka miestä suoraan kasvoihin, ennenkuin alkoi puhua.
"Onko täällä joku, joka sanoo, että minä olen pelkuri?" kysyi hän käyden suoraan asiaan. Taas hän katsoi kaikkia silmiin. "Tai onko täällä joku, joka tahtoo syyttää minua siitä, etten aina olisi toiminut, niinkuin kunnon miehen tulee?" Ja taas hän tutki kaikkien kasvoja. "Hyvä on! Minä vihaan vettä, mutta en ikänäni ole sitä pelännyt. Minä en osaa uida, mutta olen pudonnut veneenlaidan yli useampia kertoja kuin ihmisen on helppo muistaa. Minä en osaa soutaa kupsahtamatta selälleni veneen pohjalle. Ja mitä peränpitoon tulee, niin sanovathan ne, jotka sen asian paremmin ymmärtävät, että kompassissa oli kolmekymmentäkaksi viivaa, mutta kun minun pitää ohjata, niin kyllä niitä on ainakin saman verran lisää. Ja niin totta kuin pienet omenat ovat Jumalan luomat, niin minä joudun vallan sekaisin, kun saan melan käteeni. Minä olen kaatanut kumoon melkein jok'ainoan kanootin, johon olen jalallani astunut, ja puhkaissut pohjan kahdesta. Minä olen kellahtanut veteen Canyonissa, ja White Horsen alapuolella minut ongittiin ylös. Osaan soutaa tahdissa vain yhden ainoan miehen kanssa, ja se mies on teidän nöyrin palvelijanne. Mutta minä sanon teille, hyvät herrat, että jos minua tarvitaan, niin minä istuudun Bijou'hun ja soudan sen vaikka hiiteen, ellei se kaadu kumoon tiellä."
Paroni Courbertin syleili häntä huutaen haltioissaan: "Niin totta kuin Jumala on luonut pienet omenat te olette mies!"
Tommyn kasvot olivat aivan valkeat, ja hän alkoi itse puhua päästäkseen hiljaisuudesta, joka seurasi Delin puhetta. "Enhän minä tahdo sanoa, etten osaa hoitaa airoja tai että minulla ei olisi onni matkassa, mutta ennenkuin me pääsemme mihinkään, niin saamme uuden jääsulun niskaamme. Minun mielestäni olisi liian uhkarohkeata lähteä nyt. Odotetaan, kunnes joki on jäistä vapaa, sanon minä."
"Se ei käy päinsä, Tommy", sanoi Jakob Welse. "Älkää ensinkään yrittäkö keksiä verukkeita!"
"Mutta ymmärtäähän sen nyt —"
"Riittää jo", keskeytti Corliss hänet. "Tulettehan mukaan?"