"Sitä minä en ole laskenut. Se kyllä ehtii ilmestyä, kunhan nyt ensin saadaan rakennus."
"Entäs pohja?"
"Kolmetuhatta enemmän."
Hän kumartui eteenpäin nuoleskellen huuliaan ja levitellen sormiaan, kun hän näki Martinin kirjoittavan maksuosoitusta. Kun se ojennettiin hänelle, hän silmäsi summaa - seitsemän tuhatta dollaria. "Minä — minä en voi maksaa korkoa kuin kuusi prosenttia", hän mutisi neuvotonna.
Martin oli purskahtaa nauruun, mutta kysyikin sen sijaan:
"Kuinka paljon se olisi?"
"Annas kun katson! Kuusi prosenttia — kuusi kertaa seitsemän — neljäsataakaksikymmentä."
"Siitä tulisi kolmekymmentäviisi dollaria kuussa, eikö niin?"
Higginbotham nyökkäsi.
"Sitten, ellei sinulla ole mitään sitä vastaan, me järjestämme asian näin." Martin katsahti Gertrudeen. "Sinä saat olla itse isäntänä uudessa talossasi, jos sinä tahdot käyttää nuo kolmekymmentäviisi dollaria ruoanlaittoon, pesemiseen ja puhdistamiseen. Nuo seitsemäntuhatta ovat sinun, jos lupaat, ettei Gertruden enää tarvitse raataa, kuten tähän asti. Sovimmeko niin?"