"Totta kai."
"Silloin minäkin hankin jonkun", virkahti Martin.
Näytelmän väliajalla hän keräsi ystävänsä: kolme naulatehtaalla työskentelevää poikaa, jotka hän tunsi ennestään, erään veturinlämmittäjän ja puolisen tusinaa markkinahuijareita.
Kun teatteri tyhjeni, kerääntyivät molemmat vihamieliset joukot toiselle puolen katua herättäen niin vähän huomiota kuin mahdollista. Kun he tulivat yksinäiseen paikkaan, he yhtyivät ja pitivät sotaneuvottelun.
"Kahdeksannen kadun silta on paras paikka", sanoi muuan punatukkainen nuorukainen Juustonaaman joukosta. "Te voitte tapella keskellä siltaa sähkölampun valossa, ja miltä puolen tahansa nuuskijat ilmestyvät, me voimme aina livistää tiehemme toisesta päästä."
"Minulle se kyllä sopii", sanoi Martin neuvoteltuaan seuralaistensa kanssa.
Kahdeksannen kadun silta kulki yli erään San Antonio Estuaryn haaran ja oli yhtä pitkä kuin kolme kaupungin korttelia. Sillan keskellä ja molemmissa päissä paloi suuret katulyhdyt. Ainoakaan poliisi ei voinut lähestyä noiden päälyhtyjen ohi huomaamatta. Se oli sopiva paikka sille tappelulle, johon Martinin muisto oli palannut. Hän huomasi noiden kahden ryhmän taisteluhaluisina ja synkkinä pysyvän tarkasti erossa toisistaan ja muodostavan sopivan välimatkan, ja samalla hän näki itsensä ja Juustonaaman riisuutuvan. Vähän matkan päähän asetettiin varmuuden vuoksi vartijat, joiden tuli pitää silmällä sillan valaistuja päitä. Muutamat markkinahuijareista pitivät Martinin takkia, paitaa ja hattua ollakseen valmiina livistämään niiden kanssa turvallisempaan paikkaan, jos poliisi ilmestyisi. Martin näki itsensä astuvan keskelle tuijottaen Juustonaamaa ja kuuli itsensä sanovan nyrkkiänsä varoittavasti kohottaen:
"Tämä ei ole mikään kädenpudistus, ymmärrätkö? Tämä on ratkaiseva taistelu, ja se käydään vihdoinkin loppuun. Toisen meistä on nutistuttava."
Juustonaama halusi tehdä vastaväitteitä, Martin saattoi huomata sen, mutta lopuksi voitti hänen vanha vaarallinen ylpeytensä, jota kiihotti näiden kahden joukon läsnäolo.
"No, käy kiinni!" hän vastasi. "Mitä saatanaa sinä siinä loruilet? Minä teen siitä lopun."