— Tässä on sellainen pää kuin sinun, sanoi hän, mutta huonosti savustettu.
Basset heristi korviaan kuullessaan viittauksen, että se oli valkoisen miehen pää, sillä hän oli aikoja sitten tullut siihen vakaumukseen, että nämä viidakkoasukkaat keskellä suurta saarta eivät olleet milloinkaan olleet tekemisissä valkoisen miehen kanssa. Hän oli huomannut, että nämä eivät ollenkaan tunteneet tuota bechede-mer-englantia, joka oli yleisesti käytännössä Etelämeren länsiosassa. Eivätkä he myöskään tunteneet tupakkaa eivätkä ruutia. Harvat, kallisarvoiset veitsensä, siderautapaloista valmistetut ja vielä kallisarvoisemmat tomahawkinsa, tehdyt halpahintaisista kirveistä, joita käytetään vaihtovälineinä kaupassa alkuasukkaiden kanssa, oli hän luullut heidän saaneen sodassa viidakkoheimoja vastaan ruohotasangon tuolla puolen ja että nämä vuorostaan olivat ne vaihtaneet pensastolaisilta, jotka asuivat rantojen koralliriutoilla ja tulivat silloin tällöin tekemisiin valkoisten miesten kanssa.
— Eivät ne ymmärrä savustaa päitä, selitti vanha Ngurn samalla kun hän likaisesta matosta otti esiin ja laski Bassetin käsiin jotakin, joka epäämättömästi oli valkoisen miehen kallo.
Se oli aivan varmasti vanha ja että se oli kuulunut valkoiselle miehelle, todistivat sen vaaleat hiukset. Hän olisi voinut vannoa, että se oli kerran istunut jonkun englantilaisen kaulassa ja että se oli menneiden aikojen englantilainen, päätti hän siitä paksusta kultarenkaasta, joka oli vieläkin kiinnitetty kuivattuun korvalehteen.
— Niin, sinun pääsi… alkoi poppamies jälleen mieliaiheensa.
— Minä sanon sinulle erään asian, keskeytti Basset, joka sai mielijohteen. Kun minä kuolen, toimitan minä pääni sinun savustettavaksesi, jos sinä ensiksi annat minun nähdä tuon punaisen.
— Minä saan sinun pääsi joka tapauksessa, kun sinä olet kuollut, vastasi Ngurn torjuen. Hän lisäsi villin karkealla avomielisyydellä:
— Sitäpaitsi et sinä tule elämään kauan. Sinä olet nyt jo melkein kuollut mies. Sinä tulet aina heikommaksi. Muutamien kuukausien kuluttua olet sinä oleva käsissäni täällä ja minä kääntelen sinua edestakaisin savussa. On oleva hauskaa pitkinä iltapäivinä käännellä päätä, jonka minä olen tuntenut niin hyvin kuin sinun. Ja minä aion puhella kanssasi ja kertoa sinulle ne monet salaisuudet, joita sinä haluat tietää. Se ei tee mitään, sillä silloin olet sinä kuollut.
— Ngurn, uhkasi Basset, äkkiä suuttuen.
— Sinä tunnet pikku jymisijän tässä raudassa. (Hän osoitti kaikkivoipaa ja yleisesti pelättyä pyssyään.) Minä voin tappaa sinut koska hyvänsä ja silloin sinä et saa minun päätäni.