"Iske kiinni ja syö hänet, Ponta! Syö hänet!" kuului huuto keskellä hiljaisuutta.

Se otettiin vastaan pilkallisin huudoin ja murinalla. Huomautus ei miellyttänyt nähtävästi Pontaa, sillä hän väänsi palatessaan nurkkaansa äreännäköisesti suutaan, murahtaen puoliääneen. Hänessä oli liiaksi alkuihmistä herättääkseen väkijoukon ihastusta. Se inhosi häntä vaistomaisesti. Hän oli eläin, ilman älyä ja sielukkaisuutta, aikaansaaden vain uhkaavan ja pelottavan tunnelman, samoin kuin tiikeri ja käärme, jotka sentähden sopivat paremmin pidettäviksi häkin ristikon takana kuin liikkumaan vapaina.

Hän tunsi, että yleisöllä ei ollut mieltymystä häneen. Hän oli kuin vihollistensa keskellä oleva eläin ja hän käännähteli tuijottaen heihin vihaisin katsein. Pienikokoinen Silverstein, joka riemuissaan huusi Joen nimeä, hätkähti nähdessään Pontan tuiman katseen, kipertyen kokoon ikäänkuin ankarassa kuumuudessa, ja ääni tukahtui hänen kurkkuunsa. Genevieve näki tuon äänettömän kohtauksen, ja kun Pontan katse hitaasti kiersi piirin vihollistensa joukossa kohdaten hänenkin katseensa, lyyhistyi hänkin hätkähtäen kokoon. Seuraavassa silmänräpäyksessä oli tuo katse sivuuttanut hänet, kohdistuen pitkäksi ajaksi Joeen. Hänestä näytti, että Ponta nosti sisuaan. Tämän tuima katse kohtasi Joen poikamaisen lempeät kasvot, jotka kuitenkin samassa kävivät totisiksi.

Ohjaaja saattoi keskelle lavaa kolmannen miehen, nuorukaisen, jolla oli miellyttävät kasvonpiirteet ja joka oli paitahihasillaan.

"Eddy Jones, joka tulee esiintymään kisatuomarina tässä ottelussa", sanoi hän.

"Terve, Eddy!" kajauttivat miehet hyvähuutojen joukkoon, josta
Genevieve huomasi, että tämäkin oli suosiossa.

Avustajat auttoivat kumpaakin miestä vetämään kintaat käsiinsä, jolloin eräs Pontan avustajista kävi tarkastamassa Joen kintaita, ennenkuin ne joutuivat hänen käsiinsä. Tuomari kutsui heidät keskelle lavaa. Avustajat seurasivat mukana, muodostaen pienen joukon; Joe ja Ponta asettuivat vastatusten, tuomari keskelle ja avustajat, pää etukumarassa, nojasivat käsin toistensa hartioihin. Kisatuomari puhui ja kaikki kuuntelivat tarkkaavaisesti.

Sitten joukko hajautui. Ohjaaja astui taas etualalle.

"Joe Flemingin paino on satakaksikymmentäkahdeksan", sanoi hän; "John Pontan sataneljäkymmentä [Englannin naulaa]. He nyrkkeilevät niin kauan kuin toinen käsi on vapaana ja pitävät itse huolen irtaantumisestaan. Yleisö muistakoon, että otellaan ratkaisuun saakka. Tässä huoneustossa ei suoriteta ratkaisemattomia otteluita."

Hän pujahti köysien lomitse ja hyppäsi lavalta lattialle. Nurkissa syntyi vilkasta liikettä avustajien poistuessa köysien lomitse jakkaroineen ja sankkoineen. Lavalle jäivät ainoastaan molemmat nyrkkeilijät ja kisatuomari.