Nyt hän kävi käsiksi. Käänteli ja nosteli saadakseen veden tulemaan ulos.
Taas kuului ynähdys samalla kun pulpahtavaa vaahtoa tuli suusta.
Sitten seurasi niiskuttava hengähdys.
"Juokse hakemaan ihmisiä ja vaatteita", käski isä; hän yritti yhä.
Veli juoksi.
Silloinpa seisoi renki siinä.
"Käy käsiksi tähän!" huusi isä. "Hänessä on henki!"
Ja nuo kaksi miestä puuhasivat niin että hiki juoksi pyörittäessään ja kääntäessään hukkunutta poikaa.
Äkkiä isä kohoutuu ja kuuntelee.
"Nyt tuli hän henkiin", sanoi hän. "Jumalalle, Herrallemme olkoon kiitos!"
Ja hän pani kätensä ristiin heidän molempain tuijottaessa pieniä valkeita kasvoja puoliavoimille suineen, josta huomattavasti nyt kävi hengitys edestakaisin.
Silloin renki äkkiä rupesi kovasti itkemään ja nojautui raskaasti
Niels Mikkelseniin.