* * * * *
Oli pimeä ilta, kun kaksi rekeä saapui Fredriksstadin linnoituksen päävahdin edustalle.
Kuului vahtihuuto.
Luutnantti kohousi papin reestä ja antoi tunnussanan.
"Hyvästi, teidän kunnia-arvoisuutenne", sanoi hän, kohottaen kätensä lakkinsa syrjään.
"Hyvästi, herra luutnantti", vastasi pappi, "ja pitäkää tarkka vaari vangitusta. Parin päivän kuluttua saatte kuulla lisää minulta."
"Niin on tapahtuva, teidän kunnia-arvoisuutenne", vastasi luutnantti. "Ehkäpä mies on muuttanut mieltään, istuttuaan pari päivää sotamiesten keskellä."
"Samaa minäkin ajattelen", vastasi pappi. "Ellei, on hänellä aikaa enemmänkin. Jääkää hyvästi!"
Hän ajoi pois, katsomatta Haugeen, joka seisoi kärsivällisenä ja hiljaisena sotamiesten välissä.
"Mars!"