Mutta kotona oleilu ei kestänyt kauan. Kirje kirjeen perästä saapui Haugen ystäviltä Bergenissä, jonne he pyytämällä pyysivät häntä tulemaan.
Näiden kirjeiden joukossa oli myöskin yksi Samson Traaelta, joka seurustelun kautta Haugen kanssa oli herännyt todelliseen kristityn elämään. Tämä kirje liikutti Haugen sydäntä. Hänelle oli mahdotonta vastustaa kutsua kauemmin.
Samson Traae kirjoitti m.m. seuraavasti:
'Rakas veli!
Sinä, joka olet siittänyt minut Kristuksessa ja synnyttänyt minut kuni äiti monin kärsimyksin, ennenkuin sait minut ohjatuksi hyvin muodostetuksi lapseksi Kristuksessa! Sitä rakkautta, jota tunnen sinua kohtaan, en voi kirjoittamalla kuvata. Kiitos sinulle ja Jumalalle, joka lähetti sinut tänne, minulle ja muille pelastukseksi!
Minä näen sinut hengessä joka päivä; niin, minun sydämeni sulaa surusta ja ilosta muistellessani sitä suurta rakkautta ja hyvyyttä, jota minulle osoitit, josta rakkaudesta Jumala sinua palkitkoon ijankaikkisuudessa!
Jollemme enää näkisi toisiamme tässä elämässä, niin suokoon
Jumala, että näkisimme jälleen toisemme ijankaikkisuudessa!
Kumminkin, minä ikävöin nähdä sinua jälleen.'
Hans Nielsen Hauge matkusti. Hänen kotona-oleilunsa ei ollut kestänyt kuin kolme päivää.
Hans suuntasi kulkunsa ensinnä Drammeniin, missä hän sai uuden passin pormestari Strömiltä, sieltä Ekeriin, jossa nimismies Gram tällä kertaa otti hänet kiinni ja antoi hänen istua kolme päivää vangittuna, ennenkuin hän ankaran valvonnan alaisena lähetti hänet kruununvouti Colletin luokse Kongsbergissä. Täällä täytyi hänen alistua tutkittavaksi, mutta sen jälkeen hänet maaherranviraston määräyksestä laskettiin irti. Vaikutettuansa Kongsbergissä pitemmän aikaa, vetäytyi hän edelleen länttä kohden Numedaliin, sieltä Rollagiin, Noreen ja Opdaliin, jossa hän tapasi myöhemmin niin kuuluisan nimismies Tollef Olsen Backe'n, joka aikoinaan oli Haugen vaikuttavimpia hengenheimolaisia.
Opdalista kulki hän hiihtäen Hardangeriin ja sieltä edelleen
Bergeniin, jossa hän viipyi koko kevään ja kesän.