"Täytyy pitää, minkä on luvannut", sanoi Hans kuin itsekseen.
"Aivan niin, silloin kun se on oikein", vastasi sisar. Hans seisoi ja mietti hetkisen. "Onko siinä jotakin hullusti?" kysyi hän äkkiä. Sisar loi silmänsä alas.
"Sinun sopisi ehkä lahjoittaa se säilikkö papille", sanoi hän — aivan kuin kokeeksi.
Hans seisoi siinä hetken aikaa. Hänen viisaat silmänsä sinertivät ja välähtivät.
"Työmies on palkkansa ansainnut", sanoi hän vihdoin.
Sisar Anne oli kauan vaiti.
"Ehkäpä asianlaita on niin", vastasi hän, katseli käsiinsä ja kutoi edelleen.
"Ei sinun pidä riihtä puivan härän suuta kiinni sitoa" — sanoi taasen Hans.
Silloin purskahti Anne iloiseen nauruun.
"Oletko sinä härkä, sinä Hans?" kysäsi hän.