"Tämäpä on erittäin laajakantoinen asia, hyvä herra asessori", sanoi hän. "Kuulustelut vievät vuosia, ja valitettavasti ovat virkatoimeni estäneet minua viime vuonna toimimasta asiassa sellaisella tarmolla, jota se välttämättä vaatisi. Olen kiitollinen hallitukselle, että se on nimittänyt Teidän kaltaisen tarmokkaan ja kyvykkään miehen sijaani tutkijalautakuntaan."
Asessori Collet teki poistyöntävän kädenliikkeen.
"Ei kukaan voisi asiaa paremmin hoitaa, kuin te, herra poliisimestari", sanoi hän. "Mutta koska niin tahdotaan, koetan tehdä voitavani."
"Silloin on asia parhaissa käsissä", vastasi poliisimestari Wulfsberg ja aikoi mennä edelleen. Mutta asessori Collet pysähytti hänet.
"Herra poliisimestari", sanoi hän. "Oikeuskirjuri Aars — mistä syistä hän pyysi päästä vapaaksi tutkijakunnan jäsenyydestä?"
Wulfsbergin kasvoille muodostui eriskummallinen ilme.
"Luultavastikin samoista syistä kuin minäkin", sanoi hän.
"Syistä!" — Asessori Collett katsoi poliisimestariin. "Minä luulin, että oli olemassa vain tuo ennen mainittu syy."
Poliisimestarin silmät harhailivat.
"Sepä olikin pääsyy", vastasi hän. "Voinhan muuten meidän kesken myöntää, ettei minulla ole lainkaan halua puuttua koko asiaan."