Hauge oli koko vuoden 1810 sairastanut verensylkyä ja keripukkia; syksyllä sairastui hän vakavaan tautiin, joka kesti useita kuukausia ja vei hänet lähelle kuolemaa.
Kaikki nämä ankarat kokemukset edistivät suuresti tuon luonnostaan elinvoimaisen miehen murtumista, niin että syksyllä 1811 katsottiin parhaaksi laskea hänet, huolimatta tutkijakunnan vastaväitteistä, vapauteen, kun oltiin selvillä siitä, että vankeus on tappava hänet, ennenkuin tuomiota ehditään langettaa.
Hänen veljensä Mikkel Hauge osti silloin Bakken talon Sagenilla, ja sinne muutti Hauge syksyllä 1811 ja pysyi siellä, kunnes tuomio langetettiin joulukuun 4 päivänä 1813.
Tuomio oli kaksi vuotta vankeutta linnatyössä. Useat Haugen ystävistä kehottivat häntä anomaan armahdusta, jonka hän varmaankin olisi saanut, mutta Hauge oli päättänyt valittaa asiasta ylirikosoikeuteen.
"Minä tahdon nähdä korkeimman oikeuden tuomion siitä, että olen syyllinen", sanoi hän. "Jos se havaitsee minut siksi, saanpa silloin kärsivällisesti kantaa rangaistuksen, vaikkapa se tuottaisi minulle kuolemankin."
Sota Ruotsin kanssa ja vuoden 1814 tapaukset estivät Haugen asian käsittelyä joulukuuhun asti 1814.
Oli tullut jouluaaton aatto.
Hauge oli päivää ennen saanut kutsun saapua ylioikeuteen kuulemaan tuomiotansa.
Hän läksi siis varhain aamulla joulukuun 23 päivänä kaupunkiin. Hän oli turvallisella mielellä, ja hänen kasvoillaan loisti rauha. Hän oli asiansa Jumalan kanssa sopinut ja oli halukas ja valmis kristillisellä kärsivällisyydellä kantamaan, mitä hyvänsä tulisikin. Äitinsä ja rakkaan sisarensa Annen kuolemaa ajatellen ei hän enempää toivonutkaan kuin että kuolema pian vapauttaisi hänet, että hän taasen pääsisi kohtaamaan nuo rakkaansa. Hän hengitti kuin kirkkaampaa ilmaa; halu maalliseen elämään oli kuin kuollut hänestä; ihmisten elämää täällä alhaalla hän katseli kuin kirkastetusta etäisyydestä. Ja silloin tunsi hän sielussaan sitä viileyttä ja onnellista lepoa, joka tulee sille, joka on tehnyt tilinsä ajallisen elämän kanssa.
Yhdentoista aikaan seisoi Hauge oikeuden edessä, jonne useita hänen ystäviään, niiden joukossa oikeusneuvos Bull, oli saapunut.