Matti oli niin käskevä, että Janne sanaakaan sanomatta kaivoi lompakkonsa esiin ja antoi rahat.
Matti maksoi rahat Aakustille, nousi rekeen ja läksi ajamaan.
— Hevosella tällainen poika lapsiaan menee katsomaan, huusi hän ja ajoi hyvää vauhtia loitos Jannen näkyvistä.
Kun Matti oli tullut poikansa ja tyttärensä luo, ihmetteli hän sitä, että nämät olivat kotona.
— Mitäs te kotona olette, ettekä markkinoilla? sanoi hän.
— Olimmehan me, isä, vastasi Hilja. Mutta millä me olisimme mitään ostaneet?
— Eikö teillä ole rahaa? sanoi Matti. Se teidän äitinne on sellainen kitsas ämmä. Ei edes markkinarahoja anna lapsilleen. Mutta minä annan.
Hän kaivoi taskustaan esiin ne setelit, jotka hän ryyppäämistä varten oli saanut Jannelta.
— Tuossa on, ottakaa ne, sanoi hän. Täytyyhän Syrjälän lasten markkinoilta saada ostaa, mitä mieli tekee.
Nähdessään lastensa ilon tuli Matti liikutetuksi. Huoneessa oleva kuumuus oli nostanut humalan höyryt jälleen hänen päähänsä. Silmät alkoivat miehen päässä sirrittää ja pää meni kallelleen hänen katsellessaan lapsiaan.