— Ei näy, valitteli emäntä. Pata siellä yksinään porisee. Voi, voi, kuinka sen Emmankin kävi!
— Tässä ei nyt enää auta valitus. Tässä on laki ja rangaistus edessä! sanoi Janne.
He astelivat hiljaa eteenpäin.
Rannalla oli pesuvaja. Lähelle tultuaan he kuulivat sen takaa pientä keskustelua.
— Ethän sinä nyt enää ole…
— Mitäs minä nyt enää olisin.
Janne hiipi varovaisesti maata pitkin ja kurkisti nurkan takaa. Siellä Aakusti ja Emma istuivat rinnatusten, ja Emmalla oli viilipytty käsissään.
Janne hyppäsi äkkiä esiin ja seisoi molempien nuorten edessä.
— Minä tulin sittenkin oikeaan aikaan. Ja nyt, mies, et pääse enää karkuun. Nyt sinä saat sovittaa kaiken tuon tytön kanssa.
Emma lensi säikähtyneenä Aakustin kaulaan.