— Odottiko Maija-Kaisa häntä koskaan kotiin?
— Totta kai, hänhän oli tyyrmanni ja oli aina merellä.
— Ja mitä Maija-Kaisa antoi hänelle, kun hän tuli kotiin?
— Mitäkö? Ei sellaista sanota lapsille!
— Sanokaa nyt. Voi, hyvä Maija-Kaisa, sanokaa nyt.
— No, pusun hän sai.
— Vai sen, sanoi Anna punastuen. Eikö muuta?
— Kun hän viimeisen kerran tuli kotiin, ennenkuin hän sitten hukkui, niin olinhan minä kasvattanut häntä varten —
— Mitä? Mitä?
— Ruusun.