— Mikä saattaa hänen majesteettinsa minun luokseni? kysyi Brahe.
— Nyt minä olen saanut omat sotilaani hyvästi marssimaan, sanoi lapsikuningas nauraen, ja tulin teille molemmille niitä näyttämään. Katsoitteko ikkunasta, kun minä tulin, kuinka hyvin he astuivat, kuinka tasaisesti, kuinka varmasti!
Pietari Brahe aikoi juuri vastata tähän, kun hän huomasi Jokkimin ja kääntyen hänen puoleensa kysyi:
— Mitä etsitte?
— Teidän armonne on lähettänyt minulle sanan ja käskenyt tulemaan… vastasi Jokkim.
— Kuka olette? Nimenne!
— Olen Jokkim Frese ja saavun Viipurista ilmoittamaan salaliitosta, jonka perille olen päässyt.
— Tiedän, tiedän, sanoi kreivi huolettomasti. Olette siis sama, joka eilen saavuitte luokseni. Miksi ette ole odottanut määräystä, milloin saatte tulla puheilleni?
Jokkim katsahti kummastuneena kreiviin ja vastasi:
— Juuri sitä olen noudattanut. Tunti sitten oli teidän ylhäisyytenne kirjuri Daniel Gyldenstolpe luonani ja käski minua saapumaan tänne.