— Tässä on erehdys tapahtunut, sanoi kreivi. En ole lähettänyt sen nimistä kirjuriani luoksenne. Mutta kun kerran olette saapunut, niin ilmoittakaa lyhyesti asia hänen majesteettinsa ja valtion kanslerin läsnäollessa.
Jokkim kumarsi syvään ensin kuninkaalle, sitten kreiville ja viimeksi kanslerille. Pietari Brahe oli ensin aikonut lähettää tämän tungettelijan luotaan pois, mutta Jokkimin hieno käytös ja hänen avoin katseensa miellytti vanhaa drotsia ja hän hymyili nuorelle miehelle ystävällisesti:
— Siis asiaan! sanoi hän.
— Onnellisen sattuman kautta joutui käsiini kirjeitä, joista selvästi tulee ilmi, miten Viipurin maaherra Konrad Gyllenstjerna juonittelee hallitusta vastaan.
— Nuori mies, sanoi Pietari Brahe tiukasti, jos miestä syytetään, niin syytös todistetaan!
— Tässä ovat todistuskappaleet, sanoi Jokkim ottaen kirjeet taskustaan. Ja tässä on lisääkin, kirjevaihto, jonka kautta salaliitto kokonaisuudessaan tulee ilmi.
Pietari Brahe oli vaiti, samoin muutkin huoneessa-olijat. Vanha kreivi astui vaivalloisesti muutaman askeleen Jokkimia kohden, pysähtyi hänen eteensä ja katsoi häneen terävästi. Nuori mies kesti hänen tutkivan katseensa. Kreivi nyökkäsi ja sanoi:
— Jos sananne ovat tosia, niin olette tehnyt maalle ja kuninkaalle suuren palveluksen. Hän kääntyi lapsikuninkaan puoleen ja sanoi:
— Teidän majesteettinne varmaankin sallii, että heti ryhdyn ottamaan tästä asiasta selkoa?
— Minä kuuntelen, sanoi kuningas ja siirtyi ikkunan luona olevaan tuoliin istumaan.