— Miten hame minun ylleni sopii? sanoi hän.
— Aivan niin kuin aina olisitte sellaisissa vehkeissä ollut.
— Sitä minäkin arvelen.
— Mistä te tuon puvun olette siepannut?
— Mistäkö? Raatimies Hannu Schmidtin puoliso, Beata, on minulle ollut aina suopea, ja kun selitin hänelle asiani, niin hän toimitti tämän minulle.
Napukka katseli Paulia hetkisen suurella ihailulla ja sanoi sitten äkkiä:
— Mutta viikset!
— Ai, perhana! sanoi Paul. Nehän ovat leikattavat pois. No, samapa tuo, uhrataan sitten karvatkin ystävyydelle.
Hän meni peilin eteen ja leikkasi kauniit, hyvästi hoidetut, vaaleat viiksensä pois.
— Kas niin, nyt olen aivan kuin nainen, sanoi hän mielihyvillään katsellen kuvaansa. Ja nyt lähdemme heti valloitusretkelle. Sinä saat tulla minua saattamaan.