— Ei tässä sitten muuta neuvoa ole kuin istua ja odottaa heidän tuloaan, sanoi poika.
Istuivat siinä ja odottelivat niitä akan poikia, Tuli ilta ja tupaan ryntäsi kolme sutta. Ne kun lieden päällä olevan orren yli hyppäsivät, niin muuttuivatkin kolmeksi kauniiksi mieheksi, niin kauniiksi, että sellaisia harvoin näkee, Näille selitti poika asiansa ja sen kuultuaan ne heti alkoivat sitä itsestään soivaa kannelta laatia. Yhden neuvonantajista he panivat tulta näyttämään.
— Jos kesken nukahdat, sanoivat he hänelle, niin ei hyvä sinua peri.
Siinä sitten kanteletta laaditaan. Mutta neuvonantaja nukahtikin ja silloin nuo miehet muuttuivat heti susiksi, söivät nukahtaneen suuhunsa ja katosivat metsään.
— Sinne ne menivät metsään, sanoi akka, eivätkä palaa ennenkuin vasta illalla.
— Palaavat milloin tahansa, kyllä minä odottaa jaksan, sillä valmiiksi se kantele on saatava.
Kun ilta tuli, niin nuo kolme sutta ryntäsivät taas tupaan ja muuttuivat miehiksi. Kovalla touhulla alettiin sitä elävää kannelta laatia ja toinen neuvonantaja pantiin tulta näyttämään.
— Jos nukahdat, niin näithän jo eilen miten sinun käy, sanoivat miehet.
Neuvonantaja koetti valveilla pysyä, mutta ei jaksanutkaan, vaan nukkua torkahti. Heti muuttuivat miehet susiksi ja pistivät toisenkin neuvonantajan poskeensa niin sukkelasti ettei kuulunut muuta kuin hiukan luiden rutinaa.
— Päästit poikani taas kesken töitään lähtemään, sanoi akka, Nyt ne eivät palaa ennenkuin vasta illalla.