— Jos laskette minut vain tuvan karsinaan, niin kyllä minä vettä teille toimitan, sanoi mies.
Kun mies tuli tuvan karsinaan, otti hän kourallisen multaa maasta.
Heti pulpahti siitä esiin sellainen vesimäärä, että mies tuskin pääsi tuvasta pakoon, niin pian se täyttyi vedellä.
Kun kaupungilla levisi tieto, että suuri lähde oli löydetty keskellä kaupunkia, annettiin miehelle suuri palkinto.
Totinen mies meni sitten kuninkaan linnaan ja sanoi kuninkaalle:
— Mitenkä se teidän tyttärenne on kipeä?
— Eihän kukaan sen kivusta tiedä, vastasi kuningas, mutta kovin on huonona ollut. Kyllä sitä on kaikilla tavoin koetettu parantaa, mutta mistään ei ole apua ollut. Tiedätkö sinä mitään keinoa?
— Menkää kirkkoon, rikkokaa alttari ja ottakaa sen sisästä vaatekappale. Pankaa se kattilaan ja keittäkää siitä lääkettä, niin kyllä kuninkaantytär paranee, vastasi mies.
Kuningas käski tehdä niinkuin mies oli neuvonut. Alttarin sisältä löydettiin vaate ja siitä keitettiin kattilassa voidetta, jolla kuninkaantytär pestiin. Ja hän tuli heti aivan terveeksi.
Kuningas antoi miehelle suuret summat rahaa palkinnoksi ja totinen mies eli onnellisena kuolemaansa asti.