— Antti puhui ensimmäisessä kuulustelussa sillä tavalla, että minulla oli täysi syy vangita hänet, sanoi nimismies. — Ja mitä Erkkiin tulee, niin hänellä oli samana iltana ollut tuo pistoli, eikä voida tietää, millä tavalla se olisi häneltä joutunut pois. Häneen lankee siis ehdottomasti varjo. Kun hän on kiinni, niin ei hänkään pääse puhumaan läpiä päähänsä. Erkki on vilkas ja hauska poika, sillä minä tunnen hänet hyvin. Jos hän olisi ollut vapaana, niin olisi hän lopulta uskonut sellaista, mitä muut ovat kuvitelleet.
— Te esititte asian hiukan toisin minun luonani käydessänne, sanoi emäntä.
— Tietysti minä sen tein. Enhän minä voinut Heikkilän isännälle eikä emännälle sanoa kaikkea, sillä he eivät olisi pitäneet suutaan kiinni. Minä ehdotin tuomari Hallaa asianajajaksi sen vuoksi, että olisin hänelle voinut antaa ne tiedot, joita en vieraalle asianajajalle voi antaa menettämättä virkaani. Minä olisin hänelle voinut näyttää kaikki heikot kohdat.
— Minä sanon suoraan, että luulin teidän olevan hänen kanssaan yhdessä juonessa saadaksenne minulta rahoja.
— Minä ymmärsin sen varsin hyvin, lausui nimismies. — Maalaisten mielestä on tuollainen summa hirvittävän suuri. Mutta Halla on ensiluokkainen asianajaja ja sellaisten täytyy pitää hintoja korkealla, muuten hukkuisivat asioihin, hutiloisivat ja pilaisivat maineensa. Samalla tavalla hyvä puuseppä pitää hinnat korkeina, jotta hän voisi suorittaa ainoastaan ensiluokkaista työtä.
— Me olemme nyt siis oikeastaan taas asian alussa, sanoi emäntä. — Me emme tiedä siis mitään varmaa.
— Emme. Kaikki on aivan yhtä epämääräistä kuin alussakin. Meillä on yksityiskohtia, mutta ei mitään varsinaista johtolankaa.
— Me saamme siis aloittaa kaiken nyt yhdessä?
— Niin. Ja minä olen iloinen, jos tahdotte pohtia asioita yhdessä minun kanssani.
— Kyllä minä sen teen ja uskon, että Herra valaisee minua siinä, missä minun järkeni ei riitä, sanoi vanha emäntä.